Lapsuuden loppu

Englantilaisen tieteiskirjailija Arthur C. Clarken (1917–2008) syntymästä tulee 16.12. kuluneeksi 100 vuotta. Monille kovan scifin, eli teknisiin yksityiskohtiin painottuvan tieteiskirjallisuuden, myöhemmille tekijöille esikuvana ollut Clarke visioi ihmiskunnan tulevaisuutta romaanissa Lapsuuden loppu (Kirjayhtymä 1973, suom. Matti Kannosto). Siinä salaperäiset tulokkaat lipuvat maan suurien kaupunkien ylle aluksineen, eikä ihmissuku ole enää avaruudessa yksin. Kukaan ei tiedä tulokkaiden pyrkimyksistä, kunnes ne viimein paljastuvat sadan vuoden jälkeen. Mikä on ihmisen lopullinen kohtalo ja olemisen tarkoitus? "[Clarke] kertoo konkreettisesta nykyhetkestä, peilaa sujuvasti yli vuosikymmenien päätyäkseen syvämietteiseen ja kosmisia maailmoja syleilevään näkyyn ihmiskunnan lopusta ja uudesta tulevaisuudesta", kuvaa Kari Vaijärvi teosta Arvostelevan kirjaluettelon aikalaisarviossa. "Useimmat ihmiset olivat ilmeisesti vain hyvin heikosti selvillä siitä, että heidän elintasonsa tasainen nousu oli ylivaltiaiden ansiota. Kun he pysähtyivät ajattelemaan sitä – mikä tapahtui hyvin harvoin – he huomasivat noiden äänettömien alusten saaneen ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa aikaan pysyvän rauhan ja olivat syystäkin kiitollisia."