Eksyneitten valtakunta

Marianna Kurton esikoisrunokokoelma Eksyneitten valtakunta (WSOY 2006) on pääosin proosarunoista rakentuva teos, jossa ihminen etsii paikkaansa muuttuvassa maailmassa. Takakannen tekstissä kuvataan kirjan olevan "naurua kosmiselle yksinäisyydelle" ja "surrealistinen sokkoleikki". Maantieteen innoittaman kokoelman runoista syntyy lähentymisen ja loitontumisen vaikutelma, näkökulmien laajuus vaihtelee, ja paikan kokemisen tuntu on vahva. Teoksen kieli on rikasta ja virtaavaa. "Eksyneitten valtakunta on hauskasti eksyttävä kokonaisuus. Ja se on nimenomaan kokonaisuus, sillä Kurton runot asettuvat dialogiin toistensa kanssa ja muodostavat runokertomuksen, joka on enemmän kuin osiensa summa", kirjoitti Kristiina Wallin teoksesta Kiiltomato-verkkolehdessä. Kurtto sai kokoelmasta Kalevi Jäntin palkinnon. "Kädet unohtuvat, mutta nimi muistetaan. Jokin epämiellyttävä tapa. Niin vähän tiedämme toisistamme! Se on kevään merkki. Pilvet liikkuvat tulevaisuuteen, siellä on kirkasta, olen nähnyt esitteen. Ja uima-allas, jonka yli aurinko kellahtaa horisonttiin. Mitä siellä on? Maaliskuussa vettyneitä sieluja."