Salpalinja

Paula Hahtolan romaanissa Salpalinja (Atena 2009) kolme ihmistä kertoo oman näkökulmansa heinäkuisen viikon tapahtumista. On vuosi 1951, ja kaksitoistavuotias Inge lähtee äitinsä Helmin kanssa vierailulle papan luokse. Helmi haluaa allekirjoituksen isyyden tunnustamispaperiin, jotta saisi vihdoin itselleen ja tyttärelleen virallisen aseman. Kun aikuiset käyvät läpi synkkiä salaisuuksiaan, Inge keskittyy omiin asioihinsa, kuten uuteen uimapukuun ja sitruunasoodaan. Painolastia siirtyy sukupolvelta toiselle. "Hahtolan henkilöt ovat kiehtovalla tavalla ei-kenenkään-maalla: vaihdokkaita, jotka havittelevat säätykiertoa ja tittelin tai juridisen aseman tuomaa olemassaolon oikeutusta. Kirjailija havainnoi ihmissuhteita kauppatavarana, hyväksynnän ja statuksen hakua tarkkanäköisesti kuin Maria Jotuni konsanaan", kuvasi Jani Saxell Kiiltomato-lehdessä. Hahtola voitti romaaninsa käsikirjoituksella Atenan ja Parnasson suuren proosakilpailun. "Heidän äänensä kuuluivat pukuhuoneeseen, mutta sanat eivät kuuluneet ja välillä he olivat hiljaa. Istahdin saunan kynnykselle ja halusin kotiin, mutta meillä oli vielä monta päivää. En minäkään täällä haluaisi asua."