Mystinen Mannerheim

Mystinen Mannerheim on kahdesti palkitun tietokirjailija ja teatterimies Seppo Heinolan neljäs teos, aiheenaan suurimmaksi suomalaiseksi valittu Carl Gustaf Mannerheim. Heinola johdattaa lukijansa jälleen kiehtovien arvoitusten äärelle: mitkä olivatkaan Mannerheimin aatehistorialliset taustat, mikä teki hänestä haavoittumattoman ja oliko Mannerheim mystikko vai liittyikö hänen elämäänsä muuten vain mystiikkaa? Kirjoitettuaan Mannerheimista näytelmän, näyteltyään itse Gustafia sekä hämmästeltyään hänen elämänsä outoja sattumuksia ja tutustuttuaan hänen läheisten ystäviensä taustoihin, kirjoittaja uskaltautuu pitämään Gustaf Mannerheimia salaperäisenä ja mystisenäkin yksityishenkilönä. Heinola kysyy, oliko Mannerheim vapaamuurari tai ruusuritari, antoroposofi vai oliko hän kenties muuten vain perehtynyt esoteeristen veljeskuntien periaatteisiin ja pyrkinyt toteuttamaan elämässään: ”eräänlaista lupauksetonta vapaamuurariutta” kuten hän Muistelmissaan toteaa puolalaisten ystäviensä tekevän. Kirja omistaakin mm. vapamuurariudelle erityisen luvun niitä lukijoita varten, joille tämä salaperäinen järjestö historioineen ja rituaaleineen ei ole tuttu tai jotka ovat saaneet mahdolliset virheelliset käsityksensä veljekunnasta antimuurarillisista ’vaihtoehtoisista faktoista’. Mystinen Mannerheim sisältää myös Mannerheimin rakkaustarinan näytelmässä Rakas ruhtinatar ja sen nimihenkilöiden muuta kirjeenvaihtoa I maailmasodan ajoilta. Lukija kohtaa kirjeissä ”rakkaalle ruhtinattarelleen” Marie Lubomirskalle osoitettuja hienostuneita ja kauniita kirjeitä kirjoittavan elämää syvästi luotaavan herkän ja taitavan kirjoittajan. Vaikka suhde edellytti tietysti varovaisuutta ja hienotunteisuutta – olihan Marie naimisissa – , rivien väleistä voi toki lukea paljon. Monin osin Mystinen Mannerheim on aivan uusi ja uusia lehtiä kääntävä.