Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Tykistönkadun päiväperho
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Keski-ikäinen tutkija ja perheenäiti luo elämästään himon ja inhon taideteoksen ilakoivassa irvikuvaleikissä, jossa humanismin puujalka katkeaa.
Mette, tutkija ja perheenäiti, on koko aikuisuutensa pohtinut, miten maailmassa voi elää tekemättä itsemurhaa. Keski-iässä hän päätyy siihen, että ainoa älyllisesti rehellinen ja ylväs keino on nostaa kelvottomuus alttarille ja ylistää sitä. Hän päättää luoda elämästään himon ja inhon taideteoksen, Ikuisuusprojektin.
"Haluan tehdä elämästäni puistatuksen ja kelvottomuuden taidetta, antihumanistista eläintaidetta, jos niin voi sanoa, taidetta joka täydellisimmin ilmentää kuluttavan ihmisen tilannetta."
(WSOY)
Nelikymppinen Mette on kirjallisuudentutkija ja perheenäiti, joka on ”koko aikuisuutensa ajan tutkinut filosofista kysymystä, miten maailmassa voi elää tekemättä itsemurhaa” (s. 12) Mette ei kuitenkaan päädy päättämään elämäänsä, vaan löytää vaihtoehtoisen ratkaisun: hän alkaa luoda omasta elämästään lihan ja inhon taidetta, jota hän kutsuu "Ikuisuusprojektikseen". Salaa kiltiltä aviomieheltään, Eerolta, ja lahjakkaalta teinityttäreltään, Petralta, hän antautuu anonyymeihin netissä sovittuihin, toinen toistaan uhkarohkeampiin eroottisiin kohtaamisiin.
Tykistönkadun päiväperho on parodisten elementtiensä lisäksi myös eräänlainen sivullisuuden kuvaus. Metten silmissä maailma näyttäytyy kyynisenä ja rumana paikkana, jota hän etäältä tarkastelee, eroottisissa seikkailuissaankin Mette esiintyy etäännytetysti jonakin toisena, salanimellä. Myös Metten mies ja tytär tuntuvat elävän jossakin kokonaan toisessa todellisuudessa, jonne Metellä ei ole pääsyä:
”Eerolla oli jokin ihmeellinen ominaisuus, jokin sanomattoman alue, kipeä ja välttämätön, ikään kuin hänen sisällään laulaisi parittomaksi jäänyt yölintu, laulaisi kunnes aamun puuhakkuus sen vaiensi. Ja Petra oli saanut sisimpäänsä yhtä kiihkeän linnun vislailemaan yhtä kirkkaita ja haikeita kutsuja.
Kauneus on koskettanut niitä kahta kristallisormin, Mette ajatteli, minuun sen sijaan on osunut rumuuden, inhon ja riettauden kusisuihku.” (s. 65)
Petra ja Eero edustavat vastapoolia Metten raadolliselle maailmankuvalle, kauneus – ja myös rakkaus - taitavatkin lopulta olla kiinni omasta asenteesta.
(Silene Lehto/ Sanojen aika)
Mette, tutkija ja perheenäiti, on koko aikuisuutensa pohtinut, miten maailmassa voi elää tekemättä itsemurhaa. Keski-iässä hän päätyy siihen, että ainoa älyllisesti rehellinen ja ylväs keino on nostaa kelvottomuus alttarille ja ylistää sitä. Hän päättää luoda elämästään himon ja inhon taideteoksen, Ikuisuusprojektin.
"Haluan tehdä elämästäni puistatuksen ja kelvottomuuden taidetta, antihumanistista eläintaidetta, jos niin voi sanoa, taidetta joka täydellisimmin ilmentää kuluttavan ihmisen tilannetta."
(WSOY)
Nelikymppinen Mette on kirjallisuudentutkija ja perheenäiti, joka on ”koko aikuisuutensa ajan tutkinut filosofista kysymystä, miten maailmassa voi elää tekemättä itsemurhaa” (s. 12) Mette ei kuitenkaan päädy päättämään elämäänsä, vaan löytää vaihtoehtoisen ratkaisun: hän alkaa luoda omasta elämästään lihan ja inhon taidetta, jota hän kutsuu "Ikuisuusprojektikseen". Salaa kiltiltä aviomieheltään, Eerolta, ja lahjakkaalta teinityttäreltään, Petralta, hän antautuu anonyymeihin netissä sovittuihin, toinen toistaan uhkarohkeampiin eroottisiin kohtaamisiin.
Tykistönkadun päiväperho on parodisten elementtiensä lisäksi myös eräänlainen sivullisuuden kuvaus. Metten silmissä maailma näyttäytyy kyynisenä ja rumana paikkana, jota hän etäältä tarkastelee, eroottisissa seikkailuissaankin Mette esiintyy etäännytetysti jonakin toisena, salanimellä. Myös Metten mies ja tytär tuntuvat elävän jossakin kokonaan toisessa todellisuudessa, jonne Metellä ei ole pääsyä:
”Eerolla oli jokin ihmeellinen ominaisuus, jokin sanomattoman alue, kipeä ja välttämätön, ikään kuin hänen sisällään laulaisi parittomaksi jäänyt yölintu, laulaisi kunnes aamun puuhakkuus sen vaiensi. Ja Petra oli saanut sisimpäänsä yhtä kiihkeän linnun vislailemaan yhtä kirkkaita ja haikeita kutsuja.
Kauneus on koskettanut niitä kahta kristallisormin, Mette ajatteli, minuun sen sijaan on osunut rumuuden, inhon ja riettauden kusisuihku.” (s. 65)
Petra ja Eero edustavat vastapoolia Metten raadolliselle maailmankuvalle, kauneus – ja myös rakkaus - taitavatkin lopulta olla kiinni omasta asenteesta.
(Silene Lehto/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Konkreettiset tapahtumapaikat
Alkukieli
Tekstinäyte
Haluan tehdä elämästäni puistatuksen ja kelvottomuuden taidetta, antihumanistista eläintaidetta, jos niin voi sanoa, taidetta joka täydellisimmin ilmentää kuluttavan ihmisen tilannetta.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
240
Kustantaja
Kieli
Videot