Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Henkivartija

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Kansikuva
Kansikuva
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

Hilja Ilveskero on New Yorkin Queensin turvallisuusakatemiassa koulutuksen saanut henkivartija, jonka tulee kaikissa olosuhteissa pyrkiä suojelemaan toimeksiantajaansa. Moskovalaisessa luksusturkiskaupassa Hilja toimii vastoin oppimaansa. Hän irtisanoutuu äkisti suomalaisen liikenaisen Anita Nuutisen palveluksesta, koska ei voi hyväksyä tämän ilvesturkin hankkimista. Irtisanoutumista seuraavana päivänä Nuutinen murhataan eikä Hilja tiedä omaa osuuttaan tapahtumiin.

Suomeen palattuaan Hilja huomaa, että hänen liikkeistään ovat kiinnostuneet niin keskusrikospoliisi kuin Nuutisen entisen rakastajan Valentin Paskevitšin torpedo. Hilja on rakentanut ympärilleen vahvan turvajärjestelmän, mutta nyt hän huomaa järjestelmänsä alkavan murentua. Kuka on hänen kintereillään kulkeva David Stahl? Miksi Hiljan uusi työnantaja, vihreiden arvostettu kansanedustaja Helena Lehmusvuo ei halua tavata Paskevitšia ja kuka lähettää hänelle uhkauskirjeitä?

Romaanin mittaan Hilja Ilveskeron menneisyys ja hänen erityinen suhteensa ilveksiin paljastuu vähitellen. Henkivartija on rauhallisesti etenevä jännitysromaani. Samalla se on rikosteeman ympärille rakentuva rakkausromaani, joka tarkastelee onko luottamus ja rakastaminen mahdollista tilanteessa, jossa kuka tahansa ympärillä olevista on mahdollinen vihollinen.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)

Aiheet ja teemat

Päähenkilöt

Konkreettiset tapahtumapaikat

Alkukieli

Tekstinäyte

Nukuin levottomasti muutaman tunnin, havahduin viiden aikaan. Joku liikkui ulkona. Koetin löytää pimeästä ilveksen kiiluvia silmiä, mutta näin vain hahmotonta mustuutta. Astuin kuistille, en kuullut muuta kuin meren huminan muutaman sadan metrin päästä.
Keitin kahvia ja puin goretexit ylleni. Hörpin äkkiä kupillisen, pesin pikaisesti hampaani. En voi sietää kahvin makua suussani. Otin otsalampun mukaani, mutta en sytyttänyt sitä vielä tiellä. Onnekseni tuuli kaakosta, joten olin haaskaan nähden tuulen alla.
Joku liikkui metsässä haaskan lähellä. Laskeuduin hitaasti puolimakuulle kiven taakse, kunnes olin litteä ja liikkumaton. Aamu sarasti jo varovaisesti, pitkästä aikaa saattaisi jopa nähdä auringon, kunhan se ennättäisi taivaanrannan yli.
Hirvi tulija ei ainakaan ollut, sellaiseksi se liikkui liian varoen, asetteli jalkansa mättäiden väliin, koetti olla paukuttelematta oksia. Ilvekseksi se oli liian korkealla, erotin oksien heiluvan lähes kahdessa metrissä, eikä ilves hyppisi puusta puuhun vaikka se kiivetä osasikin. Pidätin hengitystäni, kun hahmo astui tielle.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

355

Kustantaja

Kieli