Ensimmäinen siirtokunta

Nämä otukset, entiset ihmiset ja nykyiset viruksen kantajat eli viraalit, raatelevat ja silpovat lähes jokaisen kohtaamansa ihmisen, mutta joka kymmenennen ne muuttavat kaltaisikseen. Ihmisillä ei ole juuri mitään keinoja puolustautua ylivoimaisia petoja vastaan. Vähitellen viraalit valtaavat koko maailman, ja viimeisenä epätoivoisena tekona perustetaan siirtokunta, johon yritetään kaoottisissa olosuhteissa saada pelastettua niin paljon lapsia kuin suinkin on mahdollista.

Kuluu sata vuotta ja siirtokunnan alkuperäisistä asukkaista on elossa vain yksi. Ei ole enää muita, jotka muistaisivat, millainen maailma oli ennen viraaleja. Sadan vuoden ajan valoa välttelevät viraalit on saatu pidettyä poissa siirtokunnasta korkean muurin ja valonheittimien avulla, mutta on vain ajan kysymys, koska akkujen käyttöikä on lopussa ja siirtokunnan valot sammuvat. Muiden ihmisten eloonjäämisestä ole koskaan saatu mitään merkkejä, joten siirtokunnassa eletään viikosta toiseen odottaen ihmiskunnan hitaasti mutta varmasti lähestyvää loppua.

Ennemmin tai myöhemmin on jotain tapahduttava, ja eräänä päivänä jotain täysin yllättävää ja mahdotonta myös tapahtuu. Viraaleja vilisevästä erämaasta saapuu siirtokuntaan suojaton nuori tyttö. Miten hän on voinut säilyä hengissä ja mistä hän tulee? Jos hän on selviytynyt, voisivatko siirtokunnan asukkaatkin selviytyä?

Alusta lähtien kirjassa on vihjeitä siihen suuntaan, että ihmiskunta tulisi selviytymään, mutta lukukokemuksesta tekee hyvin erityisen juuri se, että toivo elää, vaikka lukija ei näe missään pilkahdustakaan siitä. Miten ihmiset voivat säilyä hengissä? Arvoitus ei selviä vielä tässä kirjassa, joten ei auta kuin jäädä odottamaan jatko-osia.

Varoitus! Tämä on aikuisten kirja. Se on kauhunsekainen scifitrilleri ihmiskunnan selviytymistaistelusta. Se on varsinainen tiiliskivi, eikä edes helppolukuinen sellainen. Se on kuitenkin myös vaikuttava lukukokemus, joka herättää kysymyksiä ja mietityttää vielä pitkään lukemisen jälkeenkin. Minä luin tämän jo monta kuukautta sitten, enkä ole vieläkään täysin toipunut.
(Pauliina / Sivupiiri)


Kohutussa huipputrillerissä vaarallinen virus pääsee vapaaksi ja muuttaa kantajansa verenhimoisiksi pedoiksi. Pieni tyttö on ihmiskunnan viimeinen toivo.

Trilleri tulevaisuudesta, jossa ihmiskunta elää raakojen petojen armoilla.

Yhdysvaltain armeija aloittaa 2010-luvulla vaarallisen kokeen. Joukko kuolemanrangaistuksen saaneita vankeja viedään huippusalaiseen tutkimuskeskukseen Coloradossa, missä tutkijat tartuttavat vankeihin uuden viruksen.

Vangit saavat pian odotetut oireet: viruksenkantajasta tulee räjähtävällä nopeudella liikkuva olento. Vangit tulevat valonaroiksi ja elimistön toiminta hidastuu tavalla, joka viittaa eliniän radikaaliin pidentymiseen.

Kokeen tulokset herättävät ansaittua levottomuutta. Tartunnan saaneet vangit ovat äärimmäisen vaarallisia, sillä mitään inhimillistä kontaktia heihin ei saada. ”Vampyyreistä” puhumista kuitenkin vältellään: virus antaa kantajalleen useita kiinnostavia ominaisuuksia, ja tuloksia pidetään tärkeinä edistysaskeleina.

Lääketieteellisen läpimurron sijasta tutkimuskeskuksessa tapahtuu kuitenkin järkyttävä erehdys. Viruksenkantajat karkaavat ulkomaailmaan, eikä vastalääkettä virukselle ei ole.

Apokalyptinen taistelu ylivoimaisten olentojen ja alakynteen joutuvien ihmisten välillä on alkanut. Amy Bellafonte, kuusivuotiaana tutkimuskeskukseen tuotu orpotyttö, on ihmiskunnan ainoa toivo.

Jos viimeinenkin toivo kuihtuu, maailma kuuluu pedoille.
(WSOY)