Ariasman

Horisontissa näkyy jotain valkoista. Pelko läikähtää naisen rinnassa, onko se jäävuori? Hän muistaa, miten hänen lapsuudessaan jäät olivat ahtautuneet rantaan ja estäneet kalastuksen ajaen ihmiset näillä vuonoilla ahdinkoon ja nälkään. Valkeat täplät ovat baskien purjeita, mutta valaanpyyntilaivojen vieras malli saa kyläläiset pakenemaan merirosvojen pelossa tunturiin. Paria kesää myöhemmin Islannin vesille saapuu nuori ja kunnianhimoinen kapteeni Martin de Villafranca. Kaikki eivät luota nuoreen päällikköön, mistäseuraa väärinkäsityksiä, onnettomia sattumuksia, valtapolitiikkaa, kytevää vihaa ja vieraspelkoa. Murhenäytelmän ainekset ovat olemassa, mutta mikä voima sysää palaset kohdalleen? Aikalaiset puhuvat Sallimuksesta, pahasta silmästä tai kirouksesta - joka tapauksessa kymmenet baskit tapaavat kohtalonsa islantilaisten talonpoikien käsissä. Ariasman on paikallinen nimismies, ei välttämättä miehistä aivan parhain, siitä teoksen nimi.