Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Pääoma
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Anja Snellman palaa Karjalaan, sotaan ja pakolaisuuteen, isän alkoholismiin ja vanhempiensa huojuvaan avioliittoon. Hän kirjoittaa sisaren vammasta josta ei puhuta, julmasta hiljaisuudesta ja elämättömästä elämästä. Siitä millaista on ponnistaa irti monin tavoin kipeästä perheestä, rohjeta kasvaa eheämmäksi, isommaksi kuin isosisko, uskaltaa uneksia itsensä irti painajaisista ja peloista. Ja lopulta pitää hellää huolta sisaresta, josta tulee ennen kuolemaansa pikkusisko.
"Pääoma"-romaanissa Anja Snellman kirjoittaa isosiskonsa elämänvaiheiden kautta uusiksi sukunsa historiaa, jota alkoi hahmottaa jo esikoisromaanissaan "Sonja O. kävi täällä" ja jota jatkoi äitinsä kuoleman jälkeen "Ihon ajassa". Pääoma on Anja Snellmanin tähänastisen tuotannon henkilökohtaisin teos.
Jos matkustat Siepuriin ja kysyt Marun syntymästä, joku aina näyttää mielellään synnytyssairaalan paikan ja kertoo miten Marun äiti VeeMaria kiiruhti hälytyssireenien soidessa rautatieasemalle.
Tässä oli silloin suuri puu, tässä kohtaa VeeMaria pudotti hartiahuivin jolla myöhemmin suojeli lapsen kasvoja sirpaleilta junassa. Ja tuolla joku näki suden joka kantoi poikastaan suussaan.
Ilmahyökkäys kesti kuusi tuntia, ja Siepurin pääkirjastossa, niin tarina kertoo, Marun isä Gavrilov etsi kiivaasti tiettyä kirjaa, löysi sen hyllyjen välissä nukkuvan ylipäällikkö Wannermeinin kädestä, irrotti miehen vieressä odottelevan rautiaan tamman ja ratsasti ulos länttä kohti.
Pakojuna pysähtyi monta kertaa, pommeja putoili, ikkunat särkyivät. Myöhemmin VeeMaria muistaa imelän maidon ja veren hajun, lasinsirpaleet, suden ulvonnan. Ja sen, että tyttö ei itke. Se katsoo häntä vakavana suoraan silmiin, tummanpunainen täplä otsallaan.
(Otava)
"Pääoma"-romaanissa Anja Snellman kirjoittaa isosiskonsa elämänvaiheiden kautta uusiksi sukunsa historiaa, jota alkoi hahmottaa jo esikoisromaanissaan "Sonja O. kävi täällä" ja jota jatkoi äitinsä kuoleman jälkeen "Ihon ajassa". Pääoma on Anja Snellmanin tähänastisen tuotannon henkilökohtaisin teos.
Jos matkustat Siepuriin ja kysyt Marun syntymästä, joku aina näyttää mielellään synnytyssairaalan paikan ja kertoo miten Marun äiti VeeMaria kiiruhti hälytyssireenien soidessa rautatieasemalle.
Tässä oli silloin suuri puu, tässä kohtaa VeeMaria pudotti hartiahuivin jolla myöhemmin suojeli lapsen kasvoja sirpaleilta junassa. Ja tuolla joku näki suden joka kantoi poikastaan suussaan.
Ilmahyökkäys kesti kuusi tuntia, ja Siepurin pääkirjastossa, niin tarina kertoo, Marun isä Gavrilov etsi kiivaasti tiettyä kirjaa, löysi sen hyllyjen välissä nukkuvan ylipäällikkö Wannermeinin kädestä, irrotti miehen vieressä odottelevan rautiaan tamman ja ratsasti ulos länttä kohti.
Pakojuna pysähtyi monta kertaa, pommeja putoili, ikkunat särkyivät. Myöhemmin VeeMaria muistaa imelän maidon ja veren hajun, lasinsirpaleet, suden ulvonnan. Ja sen, että tyttö ei itke. Se katsoo häntä vakavana suoraan silmiin, tummanpunainen täplä otsallaan.
(Otava)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Asiasanayhdistelmät
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
romaani, requiem
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
299