Suolamänty
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Mestarinovellistin kymmenen veijarihenkistä tarinaa, suolaisen kyynelen kirvoittavaa – yhtäaikaista hymyä ja itkua.
Kaiken yllä on kysymys: missä piilee totuus? Mistä se on noudettava? Onko totuutta ensinkään? Kenties totuus makaa Punaisen torin mausoleumissa, siinä missä arvoituksellinen leukapartamies viettää päivät; juuri hän, joka istuu illat penkillä Gagarinin patsaan lähellä ruplakauppoja hieroen, ihmisiä Tšehovin paikoille toimittaen.
Kaiken yllä on kysymys: missä piilee totuus? Mistä se on noudettava? Onko totuutta ensinkään? Kenties totuus makaa Punaisen torin mausoleumissa, siinä missä arvoituksellinen leukapartamies viettää päivät; juuri hän, joka istuu illat penkillä Gagarinin patsaan lähellä ruplakauppoja hieroen, ihmisiä Tšehovin paikoille toimittaen.
Musta lokki on lentänyt myrskyn läpi koksilämmitteisestä helvetistä tai ehkä se sittenkin on vain pirtumiehen painajaisia. Sahantarkastajan virkalakissa komeilee pullonkorkkikokardi. Kuitenkin hän tuntee pääkonttorin nimityskuviot. Hailuodon trubaduuri taitaa viisunsa, mutta hänkään ei tiedä, miksi merenrantapetäjän kyljessä on luoti ja juurien päällä ruostunut pistooli. Arvoitus petäjä on ääneen ajattelevalle dosentillekin.
Kivikkosaaren majakassa katselee enneunia kiusattu luotsi. Vieressä ammuu luotsipiirin lehmä, se jolla on omat yhtymäkohtansa virolaisiin merimiehiin. Toimittajan Mäkelän tähtihetken edessä on jokaisen hiljennyttävä; silloin mehustuneen miehen haastateltavana on Josephine Baker, ja taustalla soi ”Palaja Sorrentoon” – mustalla, levällä sukkanauhalla soitettuna…
Joni Skiftesvik on lyhyessä ajassa noussut kotimaisen kirjallisuuden kärkikaartiin. Hänellä on teksteissään ihmisen ymmärtämisen taito. Hän ei jätä ketään kylmäksi.
(takakansiteksti)
Skiftesvik jatkaa edellisistä kokoelmista tuttujen aiheiden ja tapahtumapaikkojen parissa. Kokoelmaa on kiitetty taitavasti rakennetuista, yllättäviä käänteitä sisältävistä tarinoistaan, mutta myös moitittu Skiftesvikin kirjallisen tuotannon ”välipalaksi”.
Kivikkosaaren majakassa katselee enneunia kiusattu luotsi. Vieressä ammuu luotsipiirin lehmä, se jolla on omat yhtymäkohtansa virolaisiin merimiehiin. Toimittajan Mäkelän tähtihetken edessä on jokaisen hiljennyttävä; silloin mehustuneen miehen haastateltavana on Josephine Baker, ja taustalla soi ”Palaja Sorrentoon” – mustalla, levällä sukkanauhalla soitettuna…
Joni Skiftesvik on lyhyessä ajassa noussut kotimaisen kirjallisuuden kärkikaartiin. Hänellä on teksteissään ihmisen ymmärtämisen taito. Hän ei jätä ketään kylmäksi.
(takakansiteksti)
Skiftesvik jatkaa edellisistä kokoelmista tuttujen aiheiden ja tapahtumapaikkojen parissa. Kokoelmaa on kiitetty taitavasti rakennetuista, yllättäviä käänteitä sisältävistä tarinoistaan, mutta myös moitittu Skiftesvikin kirjallisen tuotannon ”välipalaksi”.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
lyhyttä proosaa
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
252
Kustantaja
Kieli
Lisätietoja
Novellien kuvaukset http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/skiftesvik/suolaman.htm