Seppä Örn
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Seppä Örn -niminen kahden kertomuksen kokoelma pitää sisällään niminovellin lisäksi Kylmä paikka -tarinan. Molempia yhdistää nimetön, elämässään hieman onnettomaksi jäänyt keski-ikäinen mies, perheenisä. Ensimmäisessä kertomuksessa hän on joutunut jonkunlaisen mielenhäiriön seurauksena sairaalaan ja toipuessaan siitä käsittelee elämänsä mennyttä, olevaa ja tulevaa. Sairaalassa kertomuksen minä tapaa lapsuudenkotinsa naapurin, seppä Örnin, omalaatuisen miehen. Riskinä ukko auttelee niin seudun talojen töissä kuin keittelee salaviinoja mökillään.
Mutta ennen muuta Seppä Örn on kuvaus ihmislajista, joka lienee ollutta ja mennyttä. Myös sepän oma elämänkohtalo kertoo asiasta hyvin. Enää ei kotikonnuilla tarvita Örnin ammattitaitoa ja niin tämä savolaisen maaseudun korpifilosofi lähtee putkimieheksi Helsinkiin. Sieltä hän löytää itselleen hyväsydämisen lesken, jonka kamarin on pääsy jo ensimmäisenä iltana. Sepällä on nimittäin ymmärrystä naissukupuolen päälle, vaikka hän ruotsalaisen kartanon rouvasta toteaakin, että "Kyllä se hauislihasta koetteli ja silmää iski mutta se rokokoo rupesi arveluttamaan."
Jos Seppä Örn on tarina miestyypistä, joka on jo kadonnut luonnonvara, toisin on Kylmä paikka -kertomuksen minän laita. Sillä tämä pienoisromaani, miksi sitä voisi hyvin syin kutsua, on matka miehen mielen maisemaan. Ja tärkein kuva tässä maisemassa on nainen. Ja kun ei kuva muutu lihaksi, se muuttuu sanaksi. Ja siitä puhe, mistä puute. Ja jos toivokin puuttuu, on tartuttava oman käden oikeuteen.
Mutta ennen muuta Seppä Örn on kuvaus ihmislajista, joka lienee ollutta ja mennyttä. Myös sepän oma elämänkohtalo kertoo asiasta hyvin. Enää ei kotikonnuilla tarvita Örnin ammattitaitoa ja niin tämä savolaisen maaseudun korpifilosofi lähtee putkimieheksi Helsinkiin. Sieltä hän löytää itselleen hyväsydämisen lesken, jonka kamarin on pääsy jo ensimmäisenä iltana. Sepällä on nimittäin ymmärrystä naissukupuolen päälle, vaikka hän ruotsalaisen kartanon rouvasta toteaakin, että "Kyllä se hauislihasta koetteli ja silmää iski mutta se rokokoo rupesi arveluttamaan."
Jos Seppä Örn on tarina miestyypistä, joka on jo kadonnut luonnonvara, toisin on Kylmä paikka -kertomuksen minän laita. Sillä tämä pienoisromaani, miksi sitä voisi hyvin syin kutsua, on matka miehen mielen maisemaan. Ja tärkein kuva tässä maisemassa on nainen. Ja kun ei kuva muutu lihaksi, se muuttuu sanaksi. Ja siitä puhe, mistä puute. Ja jos toivokin puuttuu, on tartuttava oman käden oikeuteen.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.