Tyttökerho

Nuoret kolmeakymppiä lähestyvät naiset istuvat trendikkäissä kaupunkikodeissa tai keskustan muodikkaissa baareissa, ravintoloissa ja kahviloissa puimassa miessuhteitaan. Naisilla on muodikkaat ammatit, he ovat kauniita ja lahjakkaita. Heillä on paljon kaltaisiaan ystäviä. Elämän kuumin kesä on juuri nyt ja tässä, ja silti, aina kun he tapaavat, vähintään yksi on pahasti alamaissa, elämä solmussa. Tyttökerho: Katri, Tuuli ja Nuppu ovat synkkinä sinkkuudesta; he valehtelevat kun sanovat toisin. Jokaisella heistä tulevaisuuden visiossa kajastaa suloisesti tuhiseva vauva, joka herättää aamuisin kolistelemalla tuttipulloa sängyn pinnoja vasten. Mies ja lapsi - joku johon turvata ja joku joka tarvitsee turvaa. Toisinaan, yleensä kiville karahtaneen suhteen jälkeen, ainoa oikea vaihtoehto loppuelämälle on yrittää totutella yksinoloon ja sen onnellisiin puoliin: täydelliseen vapauteen, omaan rauhaan, päätöksiin ja tilaan. Sitten mennään taas baariin, tavataan joku ja aletaan haaveilla punaviini-kynttiläillallisista yhteisestä osakkeesta ja kesämökistä. Usein baari-illat päättyvät kuitenkin kankkusaamuun tyttökaverin sohvalle ja epäusko valtaa mielen. Kirja kertoo tämän ajan hyvin toimeentulevista kolmekymppisistä ihmisistä. Siitä, miten tämä sukupolvi on elänyt nuoruutensa huuman matkustellen, opiskellen ja palvoen omia intohimojaan. Jotkut jäävät tässä tilanteessa ikuisiksi "huppariaikuisiksi" toiset saavat egoismista tarpeekseen ja aikuistuvat oikeasti. Kirjassa pohditaan ystävyyttä, hyviä ja huonoja parisuhteita, avioliittoa, lasten hankkimista, lapsettomuutta, yksinhuoltajuutta ja yksineloa ja millaisia ihmissuhteita ja elämäntapaa tämä aika suosii ja vaatii. Onneksi tässä ajassa on valinnan mahdollisuus, vaikka rohkeuttakin oman paikan ottamiseen tarvitaan. Tyttökerhon sääntöjenkin on muututtava, jos ystävyys halutaan säilyttää.