Kanteletar
Kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.
Tyyppi
kansanrunokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Kanteletar on Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma, jota voidaan pitää Kalevalan ”sisarteoksena". Kantelettaren runot ovat kalevalaista runoutta, eli ne on tehty kalevalaiseen runomittaan.
Kanteletar ilmestyi vuonna 1840 nimellä Kanteletar taikka Suomen Kansan Wanhoja Lauluja ja Wirsiä. Kokoelman perustan Lönnrot sai runonkeruumatkallaan 1838 tavattuaan Koiterejärven rannalla runonlaulaja Mateli Kuivalattaren ja merkittyään muistiin tämän laulamia runoja.
Kanteletar jakaantuu kolmeen kirjaan. Ensimmäinen kirja sisältää 238 lyyristä runoa, joita Lönnrot nimittää ”yhteisiksi lauluiksi”. Nämä on jaettu kaikille yhteisiin, hääkansan, paimenten ja lasten lauluihin. Toinen kirja sisältää 354 lyyristä runoa, joita Lönnrot kutsuu ”erityisiksi lauluiksi”. Ne on esittäjän mukaan jaettu tyttöjen, naisten, poikien ja miesten lauluiksi. Kolmanteen kirjaan kuuluu 60 historiallista runoa, romanssia, legendaa, balladia ja lyyris-eeppistä runoa. Kantelettaren alkulauseeseen sisältyy 24 uudempaa runoa.
Kantelettaren vuonna 1887 ilmestyneen kolmannen painoksen Lönnrot uudisti kolmannen kirjan osalta täydellisesti. Kirja käsitti nyt 137 runoa. Myöhemmissä painoksissa on pitäydytty alkuperäiseen laitokseen, paitsi että uudistetusta kolmannesta kirjasta on otettu liitteeksi kymmenen runoa.
Kantelettaren lyyriset runot on kerätty pääasiassa Suomen Karjalasta. Lönnrot mainitsee esipuheessa keruupaikkoina Lieksan, Ilomantsin, Kiteen, Tohmajärven, Sortavalan, Jaakkiman ja Kurkijoen. Kolmannen kirjan kertovat runot on kerätty pääasiassa Venäjän Karjalasta. (Wikipedia)
Kanteletar ilmestyi vuonna 1840 nimellä Kanteletar taikka Suomen Kansan Wanhoja Lauluja ja Wirsiä. Kokoelman perustan Lönnrot sai runonkeruumatkallaan 1838 tavattuaan Koiterejärven rannalla runonlaulaja Mateli Kuivalattaren ja merkittyään muistiin tämän laulamia runoja.
Kanteletar jakaantuu kolmeen kirjaan. Ensimmäinen kirja sisältää 238 lyyristä runoa, joita Lönnrot nimittää ”yhteisiksi lauluiksi”. Nämä on jaettu kaikille yhteisiin, hääkansan, paimenten ja lasten lauluihin. Toinen kirja sisältää 354 lyyristä runoa, joita Lönnrot kutsuu ”erityisiksi lauluiksi”. Ne on esittäjän mukaan jaettu tyttöjen, naisten, poikien ja miesten lauluiksi. Kolmanteen kirjaan kuuluu 60 historiallista runoa, romanssia, legendaa, balladia ja lyyris-eeppistä runoa. Kantelettaren alkulauseeseen sisältyy 24 uudempaa runoa.
Kantelettaren vuonna 1887 ilmestyneen kolmannen painoksen Lönnrot uudisti kolmannen kirjan osalta täydellisesti. Kirja käsitti nyt 137 runoa. Myöhemmissä painoksissa on pitäydytty alkuperäiseen laitokseen, paitsi että uudistetusta kolmannesta kirjasta on otettu liitteeksi kymmenen runoa.
Kantelettaren lyyriset runot on kerätty pääasiassa Suomen Karjalasta. Lönnrot mainitsee esipuheessa keruupaikkoina Lieksan, Ilomantsin, Kiteen, Tohmajärven, Sortavalan, Jaakkiman ja Kurkijoen. Kolmannen kirjan kertovat runot on kerätty pääasiassa Venäjän Karjalasta. (Wikipedia)
Kirjallisuudenlaji
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.