Lauluja mereen uponneista kaupungeista

Tyyppi

runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 2002 saanut runoilija Markku Paasonen etenee uusimmassa teoksessaan yhä syvemmälle kohti kielen ja kaiken olemassaolevan sulautumista. Varsinkin vesi eri muodoissaan – meri, järvi, puro, sade, sumu, viemäri – kaikki mitä se kantaa mukanaan ja mikä siihen liukenee nousee loputtoman virtauksen, kierron ja muodonmuutoksen kuvaksi. Runojen elementit suodattuvat Paasosen häkellyttävän varman ja komean kielen kautta, joka valaa kauneutta ja armoa myös sen ylle mikä rappeutuu, syöpyy ja tuhoutuu.

Kokoelman proosarunot ovat suorakaiteen muotoisia lauluja, joissa matkataan moniin nestemäisiin todellisuuksiin: Hakaniemeen, Venetsiaan, turistirannalle, järven äärelle – tai ihmisruumiin laskoksiin. Veden ympäröimissä kaupungeissa ammutaan laukauksia jotka katoavat usvaan tai käydään päättymätöntä ajojahtia, jossa takaa-ajaja muuttuu pakenijaksi.

Kaupunki väylineen, kanavineen ja putkistoineen on myös yhtä kuin ihmisruumis hermoratoineen ja tiehyineen. Lakkaamatta ne muuttuvat toisikseen, ja Paasoselle kieli on tuon muodonmuutoksen paikka.
(Teos)


Paasosen neljäs runoteos ja toinen proosarunoteos on nimetty vuoden 2007 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi. Kirja rakentuu viiden proosarunosarjan kokonaisuudesta. Keskeisiä teemoja ovat meri ja tulva, alkemiasanastosta tiuhaan käytetään sanoja simpukka, rikki, elohopea, aurinko. Puhutaan luomisesta ja kirjoittamisesta. Runon minä liikkuu kaupungissa, kaupungin paikoilla voi olla ruumis ja paikat voivat rinnastua ihmisiin. Toisaalta ihmisruumis on jo sinällään kaupunki ja kaupungin alla virtaa viemäri, "jolle mikään ei ole saastaista". Venetsia on pilaantunut osteri, raitiovaunu on pilaantunut kala. Kirjailija sanoo runokielellään monin tavoin "ei" viiden proosarunosarjan läpi mutta vihonviimeisessä runossaan hän yllättäen arpoo: "Sillä hetkellä tunsin houkutusta niellä mullan, joka sisälsi elämäni siemenet, lunastaa kaiken juuri sellaisena kuin se oli minulle tarjolla -. Jäin miettimään, millaista olisi sanoa Kyllä." (Satu Vähämaa/ Sanojen aika)

Aiheet ja teemat

Tapahtumapaikat

Alkukieli

Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

51

Kieli

Ilmestymisaika

Sivumäärä

56

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä