Vienansineä
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Juminkeko on julkaissut Maija Myllykankaan Vienansineä-kokoelmasta toisen, uudistetun ja laajennetun painoksen. Vuonna 1997 ilmestyneestä runokirjasta tuli pieni klassikko Vienan-kävijöiden taskuun, mutta teoksen ensimmäinen painos on ollut jo vuosia loppuunmyyty.
Vienansineä sai innostuneet arvostelut; runojen sanottiin välkehtivän lämmintä valoaan kuin jokisimpukoiden helmet. Kritiikki kiitti sen herkkyyttä ja huumoria, aitoa arjen kokemusta sekä hetken, hiljaisuuden ja ikuisen runon vangitsemista ilman korulauseita.
Valtaosa runoista on syntynyt vuonna 1996, jolloin Maija Myllykangas (ent. Lehtinen) vietti sapattivuottaan Arhippa Perttusen säätiön talkoolaispiikana Vienan Karjalassa. Runo vaeltaa kylissä veneentekijöiden ja muikunpyytäjien matkassa, istuu iltoja erämaataloissa, maistelee vienalaisnaisten kertomuksia kuin makeaa kettumaitoa ja itkee huoletta heti ensimmäisen surullisen tarinan kohdalla. Vienan vuodenajat piirtävät runoille värikkään taustansa – tammikuussa hyppää Vuokkiniemi huopatossuihinsa, mutta toukokuussa kevät tulee Kuitin rantaan siniset kengät jalassa.
Vienansineä on uuden runon kumarrus vanhoille runolaulajille rajan molemmin puolin. Toisessa painoksessa ovat mukana 2000-luvulla kirjoitetut juhlarunot kahdelle suurelle runolaulajalle, hietajärveläiselle Jussi Huoviselle ja vuokkiniemeläiselle Santra Remsujevalle. Vienansinen viesti on hiljainen mutta luja: luonto on meidän runomme ja hengenpitimemme – ja rajaa vahvempi on runo.
Maija Myllykangas (s. 1956) on vienalaisen laukunkantajan lapsenlapsi, Ontipan Simanan Trohkiman Jyrin Kormilan Huotarin Muarien Muarie, joka asuu I.K. Inhan kotikylässä Virtain Jäähdyspohjassa. Hän on aiemmin julkaissut runokirjat Nokkahuilupuu (2007), Nurmikuukusen lauluja (2007) ja Tuulihattupöytä (2010) sekä vienankarjalaisen matkakirjan Äitisemme Vuokkiniemi (2009).
Vienansinen ulkoasusta vastaa runoilijan poika, taittaja Miihkali Lehtinen, ja sen kannen monotypian on tehnyt tamperelainen kuvataiteilija Tuuni Turula. Vienansineä on Kuhmossa toimivan kulttuurikeskus Juminkeon julkaisusarjan 89. julkaisu.
(Juminkeko u.p. 2012)
Vienansineä sai innostuneet arvostelut; runojen sanottiin välkehtivän lämmintä valoaan kuin jokisimpukoiden helmet. Kritiikki kiitti sen herkkyyttä ja huumoria, aitoa arjen kokemusta sekä hetken, hiljaisuuden ja ikuisen runon vangitsemista ilman korulauseita.
Valtaosa runoista on syntynyt vuonna 1996, jolloin Maija Myllykangas (ent. Lehtinen) vietti sapattivuottaan Arhippa Perttusen säätiön talkoolaispiikana Vienan Karjalassa. Runo vaeltaa kylissä veneentekijöiden ja muikunpyytäjien matkassa, istuu iltoja erämaataloissa, maistelee vienalaisnaisten kertomuksia kuin makeaa kettumaitoa ja itkee huoletta heti ensimmäisen surullisen tarinan kohdalla. Vienan vuodenajat piirtävät runoille värikkään taustansa – tammikuussa hyppää Vuokkiniemi huopatossuihinsa, mutta toukokuussa kevät tulee Kuitin rantaan siniset kengät jalassa.
Vienansineä on uuden runon kumarrus vanhoille runolaulajille rajan molemmin puolin. Toisessa painoksessa ovat mukana 2000-luvulla kirjoitetut juhlarunot kahdelle suurelle runolaulajalle, hietajärveläiselle Jussi Huoviselle ja vuokkiniemeläiselle Santra Remsujevalle. Vienansinen viesti on hiljainen mutta luja: luonto on meidän runomme ja hengenpitimemme – ja rajaa vahvempi on runo.
Maija Myllykangas (s. 1956) on vienalaisen laukunkantajan lapsenlapsi, Ontipan Simanan Trohkiman Jyrin Kormilan Huotarin Muarien Muarie, joka asuu I.K. Inhan kotikylässä Virtain Jäähdyspohjassa. Hän on aiemmin julkaissut runokirjat Nokkahuilupuu (2007), Nurmikuukusen lauluja (2007) ja Tuulihattupöytä (2010) sekä vienankarjalaisen matkakirjan Äitisemme Vuokkiniemi (2009).
Vienansinen ulkoasusta vastaa runoilijan poika, taittaja Miihkali Lehtinen, ja sen kannen monotypian on tehnyt tamperelainen kuvataiteilija Tuuni Turula. Vienansineä on Kuhmossa toimivan kulttuurikeskus Juminkeon julkaisusarjan 89. julkaisu.
(Juminkeko u.p. 2012)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
112