Isorintainen nainen

Hän valmistautui huolellisesti. Hän istui peilin ääressä ja tarkasteli kasvojaan. Turvotus oli laskenut, silmäluomien elefantinnahaksi sarveistunut iho oli ohennut ja pehmennyt, valkuaisten verisuonet olivat vaalenneet. Mutta kellertävää rasvapahkuraa silmäterän sisäreunan lähellä ei saisi millään pois. Hän mietti oliko pahkura tulosta liiallisesta maksan rasittamisesta vai ehkä kolesterolin kohoamisesta. Hän ajatteli että sitä voisi kysyä lääkäriltä ja sysäsi asian sitten mielestään. Lääkärit saisivat nyt riittää, hän oli toipunut, nyt tarvittiin vain rohkeutta ja positiivinen asenne, hän oli siitä varma. Hän halusi olla siitä varma.
Hän avasi laatikon ottaakseen meikit esiin. Siinä ensimmäisinä olivat pilleripurkit. Ne olivat siinä sitä varten että hänen pitäisi kasvaa niiden yli. Hänen piti ajatella että hän saa ottaa lääkkeen jos siltä tuntuu, mutta hän jaksaa olla ilman niitäkin, hän voi lähteä ovesta ulos ja kävellä rivakasti järven ympäri tai hän voi lukea vaikka koko yön jollei uni tule ja nukkua sitten päivällä jos väsyttää, hänen ei ole pakko tehdä mitään, mikään ei velvoita häntä nukkumaan puolenyön aikaan ja pysymään rauhallisena puolenpäivän aikaan, hänellä on oikeus olla ahdistunut ja purkaa se, hänen pitää juosta tai uida tai haravoida pihalla tai tehdä mitä vain kunnes pulssi on pysynyt tarpeeksi kauan tarpeeksi korkealla ja endorfiinin lempeä aalto laukaisee hermot, tai hän voi tyydyttää itsensä, hän voi ottaa esiin patterilla käyvän hieromasauvansa, kosketella sen kärjellä häpyhuuliaan kunnes ne ovat paisuneet ja kosteat, ja hän voi upottaa sen emättimeensä, hän voi hyväillä itseään, hän voi katsella auringon varjoja jotka vaahteroiden lehvistö luo kattoon, hän voi pitkittää nautinnon hitaiksi sykäyksiksi, hän voi tehdä sen kymmenen kertaa päivässä, syödessäkin jos huvittaa, hän voi tehdä mitä tahansa kunhan hänelle vain tulee hyvä ja rauhallinen olo ja hän hyväksyy itsensä eikä vaadi itseltään enempää kuin minkä pystyy täyttämään.
Hän riisui yltään harmaan paidan ja heitti sen vuoteelle. Nyt hän oli aivan alasti. Mikään ei ollut eristämässä häntä maailmasta, olemassaolosta, ei meikki, rooli eikä minäkuva.