Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Jaakob painii enkelin kanssa

Aikalaisarvio

Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit

Tekijä

Merenmaa, Martti

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

"Merenmaa on tällä romaanillaan saavuttanut ihmiskuvauksen asteen, joka hipoo mestaruutta ja oikeuttaa hänelle aseman tunnetuimpien kertojaimme rinnalla. Kaukana kaikesta sieluttomasta ja kyynillisesti valokuvailevasta tai sentimentaalisesti tunteilevasta kansanelämänkuvailusta on Merenmaa nostanut näkyviimme yksityisen psykologisen tapauksen ja kehittänyt sen eteemme kärsivällisellä myötätunnolla ja hienolla ja syvällisellä oikeudenteolla sen erikoislaatuisuutta kohtaan. Romaanin ihmiskuvaus on niin täyteläistä ja runsasta ja sen yksityiskohdat niin pieniä piirteitä myöten syvennetyt, että ei voi otaksua muuta, kuin että teos on pitemmän ajan kuluessa kypsynyt tekijän mielessä. 'Jaakob painii enkelin kanssaä on kappale elettyä todellisuutta, sisältäpäin nähtyä ja runoilijan keinoilla meille välitettyä."

V. A. Koskenniemi Valvoja-Ajassa julkaistussa arvostelussaan.

- - -

Sotka-laivan kansimies Taavetti asuu saaressa keskellä pohjoissavolaista erämaamaisemaa. Eristyneen saaren lähellä on kauppa ja tiilitehdas. Yhteys muuhun maailmaan avautuu vain laivareitin kautta. Palvelualtis ja myötätuntoinen Taavetti rahastaa laivamatkasta ihmisten varallisuuden mukaan. Usean miehen himoitsema, verevä "puffetti-neiti" Iida joutuu lähtemään laivalta ikävän väärinkäsityksen takia. Mustasukkaisuudessaan Taavetti ei halua pelastaa viattomaksi tietämäänsä tyttöä. Taavetti päättää lopettaa työn laivalla ja jää mökinmieheksi. Iida avioituu yksinkertaisena pidetyn Taavetin kanssa osittain tämän perimän maatilan houkuttelemana. Kyläläiset ja etenkin Taavetin vallanhaluinen sisko eivät pidä ulkopuolisesta ja maineensa menettäneestä Iidasta. Tiilitehtailija haluaisi Iidan itselleen ja ahneuksissaan myös Taavetin omistamat maat. Saarella vallitseva taikauskoisuus ja vanhat tavat asettavat lisää vaikeuksia pariskunnan tielle.

Teoksen aiheena ovat avioliitto ja rakkaus. Kirjailija asettaa taistelun avioliiton puolesta tärkeäksi arvoksi. Päähenkilö kasvaa kamppailunsa kautta ulos perinteisistä uskomuksista ja ympäristön vaatimuksista. Omista haluista luopuminen ja anteeksianto valaisee toistensa puolesta uhrautuvat Taavetin ja Iidan. V. A. Koskenniemen mielestä teoksen voi laskea ihmiskuvauksen mestarillisuuden takia samaan sarjaan Johannes Linnakosken Pakolaisten tai Juhani Ahon Juhan kanssa. Merenmaa piti teosta vielä vuonna 1946 parhaimpana romaaninaan: "Sain kirjan päähenkilöitä tarkkailla aivan läheltä usean kesän ajan. Olematta millään tavalla omahyväinen luulen tässä teoksessa tavoittaneeni eräitä kansanmiehen ja -naisen salatuimpia sielunliikkeitä ja voineeni ne esittää yleispätevässä muodossa."

Jaakopinpaini (1 Moos 32:24-32) esiintyy teoksessa sekä vertauskuvana että Taavetin naapurin tuvan seinällä olevana painokuvana. Raamatun sanonta jaakopinpaini kuvaa ihmisen ankaraa sisäistä kamppailua elämän suurten ratkaisujen äärellä. Merenmaa on varmaankin nähnyt aiheesta joko raamatunkuvituksia tai taideteoksia esim. Pietarin museoissa. Teoksessa Konsta selittää Jaakobin painivan enkelinhahmoisessa naisessa olevan perisynnin kanssa. Merenmaan mielikirjailija Thomas Mann kirjoitti myös Jaakobista vuonna 1933 Raamatun kertomukseen pohjautuvassa teoksessaan Die Geschichten Jaakobs (suom. Jaakobin tarina 1947).

(Tuhannet tunteet, Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto, lainattu 5.7.2019)