Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Tannerheimin ritarit
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Harri Raittiin kahdeksas romaani Tannerheimin ritarit on kertomus sodan ja politiikan sankareista, jotka eivät itse aavistaneet toimiensa koko merkitystä, vaikka saattoivatkin maaliskuun 1945 eduskuntavaalien jälkeen todeta, että maan itsenäisyys oli turvattu myös sodan ensimmäisessä jälkinäytöksessä.
Sota päättyy raskaita uhreja vaatineisiin torjuntavoittoihin kesällä 1944. Tali-Ihantalan taisteluissa haavoittunut nuori lehtimies ja kapteeni Unto Varjonen siirtyy sotasairaalan kautta siviiliin ja joutuu keskelle poliittista kamppailua, jossa maan tulevaisuus on sodan päättymisestä huolimatta vaakalaudalla. Vihollinen on entinen, ja se on saanut vahvistusta maan alta nousseista omista kommunisteista, joiden pyrkimyksenä on kulkea samaa tietä kuin Baltian maat. Sota jatkuu Lapissa saksalaisia vastaan, ja Neuvostoliiton kanssa solmittu välirauhansopimuskin natisee. Poliittisissa puolueissa kuohuu, kun pääministeri Paasikivi vaatii sodan ajan johtajien vaihtamista uusiin kasvoihin. Ruotsiin riittää pyrkijöitä ja maanteillä voi törmätä vaiteliaisiin miehiin, jotka eivät helposti kerro nimeään.
Sosiaalidemokraatit valitsevat puoluesihteeriksi Unto Varjosen, joka saa puheenjohtajan paikalta väistyvältä Väinö Tannerilta, "Tannerheimilta", tehtäväkseen keskittyä kommunistien vallankaappauksen estämiseen. Varjosen sota jatkuu aseveljinä toverit Vainö Leskinen ja Georg Kilpeläinen, sotapropagandan teossa kunnostautunut ja nyt virallisesti hyljeksitty "Jahvetti". Uusi rintama avataan, kun maalaisliitto pyrkii Urho Kekkonen kärjessä saamaan johtavan puolueen aseman.
Tanner ja muut vanhat johtajat siirtävät presidentti Mannerheimin tuella vastuun maan asioista nuorten miesten harteille, mutta vastassa on kokeneita takkinsa kääntäneitä, jotka hallitsevat politiikan kovimmatkin keinot. Liittoutuneiden Valvontakomissio on mahti, jota vastaan ei kenenkään sovi asettua, mutta jota kaikki pyrkivät käyttämään omien näkemystensä ajamiseen.
Sodassa vietetyt nuoruusvuodet vaativat hyvitystä. Ankara aika ei anna paljonkaan mahdollisuuksia, mutta viinaa saa, ja naisia voi tavata muutenkin kuin kotilomilla. Laulut ovat työväen taistelulauluja, joskin käyttöä on myös sodan synnyttämillä viisuilla.
Kirjailija Harri Raitis on hyvin perehtynyt romaaninsa aihepiiriin, ja hän on onnistunut luomaan romaaniinsa Suomen lähihistorian kohtalonhetkiin liittyvän maailman, joka on samaan aikaan kiihottava ja pelottava ja johon sen päähenkilöt heittäytyvät innostuneesti ja täydellä voimallaan.
Sota päättyy raskaita uhreja vaatineisiin torjuntavoittoihin kesällä 1944. Tali-Ihantalan taisteluissa haavoittunut nuori lehtimies ja kapteeni Unto Varjonen siirtyy sotasairaalan kautta siviiliin ja joutuu keskelle poliittista kamppailua, jossa maan tulevaisuus on sodan päättymisestä huolimatta vaakalaudalla. Vihollinen on entinen, ja se on saanut vahvistusta maan alta nousseista omista kommunisteista, joiden pyrkimyksenä on kulkea samaa tietä kuin Baltian maat. Sota jatkuu Lapissa saksalaisia vastaan, ja Neuvostoliiton kanssa solmittu välirauhansopimuskin natisee. Poliittisissa puolueissa kuohuu, kun pääministeri Paasikivi vaatii sodan ajan johtajien vaihtamista uusiin kasvoihin. Ruotsiin riittää pyrkijöitä ja maanteillä voi törmätä vaiteliaisiin miehiin, jotka eivät helposti kerro nimeään.
Sosiaalidemokraatit valitsevat puoluesihteeriksi Unto Varjosen, joka saa puheenjohtajan paikalta väistyvältä Väinö Tannerilta, "Tannerheimilta", tehtäväkseen keskittyä kommunistien vallankaappauksen estämiseen. Varjosen sota jatkuu aseveljinä toverit Vainö Leskinen ja Georg Kilpeläinen, sotapropagandan teossa kunnostautunut ja nyt virallisesti hyljeksitty "Jahvetti". Uusi rintama avataan, kun maalaisliitto pyrkii Urho Kekkonen kärjessä saamaan johtavan puolueen aseman.
Tanner ja muut vanhat johtajat siirtävät presidentti Mannerheimin tuella vastuun maan asioista nuorten miesten harteille, mutta vastassa on kokeneita takkinsa kääntäneitä, jotka hallitsevat politiikan kovimmatkin keinot. Liittoutuneiden Valvontakomissio on mahti, jota vastaan ei kenenkään sovi asettua, mutta jota kaikki pyrkivät käyttämään omien näkemystensä ajamiseen.
Sodassa vietetyt nuoruusvuodet vaativat hyvitystä. Ankara aika ei anna paljonkaan mahdollisuuksia, mutta viinaa saa, ja naisia voi tavata muutenkin kuin kotilomilla. Laulut ovat työväen taistelulauluja, joskin käyttöä on myös sodan synnyttämillä viisuilla.
Kirjailija Harri Raitis on hyvin perehtynyt romaaninsa aihepiiriin, ja hän on onnistunut luomaan romaaniinsa Suomen lähihistorian kohtalonhetkiin liittyvän maailman, joka on samaan aikaan kiihottava ja pelottava ja johon sen päähenkilöt heittäytyvät innostuneesti ja täydellä voimallaan.
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
263