Huovinen, Veikko

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

WSOY

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kokoomateokset

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

aforismikokoelmat

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Muut teokset (kuvittajana)

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa


Vanhemmat: ylimetsänhoitaja Juho Aukusti Huovinen ja Rosa o.s. Hämäläinen.

Opinnot: ylioppilas 1946; metsänhoitaja 1952; vapaa kirjailija vuodesta 1957.
Muut palkinnot, ehdokkuudet ja huomionosoitukset
Maila Talvion palkinto 1958.
Suomen Kulttuurirahaston stipendi 1966.
Yrjö Soinin palkinto 1976.
Otavan kunniapalkinto 1980.
Finlandia-palkintoehdokkuus 1984.
Sotkamon kunnan kulttuuripalkinto 1984.
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1985.
Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki 1986.
Metsänhoitajaliiton ansiomerkki 1987.
Suomen kulttuurirahaston kunniapalkinto 1994.
Suomen Metsäyhdistyksen ansiomitali 1994.
Kainuun Liiton Pro Kainuu -tunnustuspalkinto 2001.
Sotkamon Nuorisoseuran Jaakon Puukko 2002.
Vuoden Metsäteko -palkinto 2004.

Metsähallitus perusti syyskuussa 2002 Sotkamon Hallavaaraan Huovisnäreikön nimeä kantavan nimikkometsän. Tällä vajaan kuuden hehtaarin suuruisella nimikkokuusikolla Metsähallitus halusi kunnioittaa 75 vuotta täyttäneen kirjailijan elämäntyötä.
Sotkamolainen kirjailijaprofessori Veikko Huovinen on syntynyt Simossa 7.5.1927. Hänen ollessaan puolivuotias muutti perhe Sotkamoon. Huovinen pääsi ylioppilaaksi Kajaanin yhteislyseosta 1946 ja opiskeli Helsingin yliopistossa metsänhoitajaksi 1948–52. Veikko Huovinen 1970-luvulla Hän työskenteli metsänhoitajana metsähallituksen Sotkamon ja Kuhmon hoitoalueilla 1953–56, minkä jälkeen hän jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi.

Veikko Huovinen on kirjoittanut yli kolmekymmentä teosta. Hänen esikoisteoksensa oli novellikokoelma Hirri, joka ilmestyi vuonna 1950. Huovisen teosten kustantajina ovat olleet sekä WSOY että Otava. Hänen teoksistaan uusin on Pojan kuolema,
joka ilmestyi alkuvuodesta 2007.

Huovinen on saanut urallaan lukuisia tunnustuspalkintoja alkaen Kalevi Jäntin palkinnosta, jonka hän sai 1951 esikoisteoksestaan Hirri. Valtion kirjallisuuspalkinto on myönnetty hänelle kolme kertaa. Vuonna 1984 Huovinen sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon teoksestaan Puukansan tarina.

Vuonna 1983 Veikko Huovinen promovoitiin filosofian kunniatohtoriksi Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Perusteluissa korostettiin hänen ansioitaan erityisesti pohjoisen ihmisen ja luonnon kuvaajana. Vuonna 1999 Veikko Huovinen sai professorin arvonimen pitkäaikaisesta työstään suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin saralla.

Veikko Huovinen täytti 80 vuotta 7.5.2007. Syntymäpäivälahjaksi kirjailijalle ja kirjailijan elämäntyön kunniaksi on perustettu valtakunnallinen Veikko Huovinen -seura, jonka perustava kokous pidettiin Sotkamossa 20.5.2007.

Huovisen kirjailijanuraa ja tuotantoa on eritelty lukuisissa tutkielmissa ja seminaareissa. Suomen Maakuntakirjailijat järjesti 7.–8.7.1979 Kajaanin Paltaniemellä Sana ja sävel -tapahtuman yhteydessä Huovis-savotan "Kriittisen naurun päivät". Tampereen yliopisto ja Tampereen kaupungin kulttuuritoimi järjestivät 19.9.1997 hänen pitkän uransa kunniaksi 70-vuotisjuhlaseminaarin Tampereella. Huovisesta on julkaistu kaksi kirjaa: Arto Seppälän kirjoittama Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi (1975) ja Tero Liukkosen kirjoittama Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija (1997).

WSOY:n tiloissa Helsingissä on Pekka Kontion veistämä Veikko Huovisen pronssinen rintakuva ja Otavan tiloissa Niilo Hyttisen maalaama muotokuva. Vuonna 1989 Sotkamon Hirvensaaressa paljastettiin Huovisen elämäntyön kunniaksi Nina Ternon veistämä Havukka-ahon ajattelija -patsas.
(Kajaanin kaupunginkirjasto)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Historiikit:

Kajaani Oy 70 vuotta (Kajaani Oy 1977). Valokuvat: Akke Virtanen, teksti: Veikko Huovinen, kuvatekstit: Sakari Virtanen. Ilmestynyt samanaikaisesti myös saksaksi (Kajaani Oy 70 Jahre) ja englanniksi (Kajaani Oy 70 years).


Artikkeleita ja muita kirjoituksia:

*Joulukuusi ja teeret. Metsästys ja Kalastus, Joulukuu 1948
*Kerran Kainuunkin kalavesiltä. Metsästys ja Kalastus, Toukokuu 1949
*Erämies - kadehdittava. Metsästys ja Kalastus, Kesäkuu 1949
*Tarina valkeasta kärpästä. Metsälehti 1950/ 46-47
*Rasi-Akselin pirut. Kansan Kuvalehti 1950 /24
*Pystyyn myynti. Metsäliiton Viesti 1950 /6
*Leimauksella Kainuun korvessa. Metsälehti 1950 /49
*Laukaus nevan laidassa. Metsälehti 1950 /30
*Varpuspöllö. Metsälehti 1951 /6-7
*Musta savotta. Metsäylioppilas 1951
*Eräs keltainen juttu. Kaltio 1951, 4-5
*A. E. Järvinen ja hänen omat kairansa. Metsäylioppilas 1952
*Vanha Abner ja iltauutiset. Kansan Kuvalehti 1953/5
*Miten kirjailijat elävät? Suomen Kuvalehti 1953/45
*Kainuismi: (ärhentely). Ylioppilaslehti 1953/30.4
*Eräs kartoituspäivä. Metsäylioppilas 1953
*Kainuu. Teoksessa "Meidän maa : Suomi sanoin ja kuvin" (WSOY 1954).
*Opiksi ilkeämielisille nuorukaisille: johdatus hienostuneeseen ymmärtämiseen. Suomen Kuvalehti 46/1955
*Marjukka. Kaltio 7-8/1956
*Jonkerin poika. Teoksessa Sotasokeat 15 vuotta, Helsinki 1956
*Nauru hyvälle, nauru pahalle. Suomalainen Suomi 1/1957
*Miksi te lähdette Kanadaan? Suomen Kuvalehti 42/1957
*Veikko Huovinen vastaa. Metsäylioppilas 1958
*Hulda: suomalaisen henkilöauton koeajo. Suomen Kuvalehti 38/1958
*Varjopuolia ja epäkohtia Euroopassa. Uusi Kuvalehti 50/1959
*Manne Rohjus. Uusi Kuvalehti 4/1959
*Koulusta lomalle. Kainuun Joulu 1960
*Harjoittelijametsänhoitajaksi. Metsäylioppilas 1961
*"Konstan Pylkkerö" (Konstan Pylkkerö -teoksen esittelyä). Uusi Suomi 3.9.1961
*Salainen ase. Rajamme Vartijat joulunumero 1962
*Rajan pinnassa. Rajamme Vartijat 3/1962
*Paholaiset. Kuvaposti 30/1962
*Mäenlaskukilpailu. Kuvaposti 7/1962
*Kavalaa hydrauliikkaa. Rajamme Vartijat joulunumero 1963
*Tuttuja polkuja. Teoksessa Sotkamo : Vuokatin vaarojen pitäjä, Otava 1964
*Matkailuärsykkeitä. Sotkamo 15.4.1965 (Pakina matkailun edistämisestä Sotkamossa)
*Margit Borg-Sundmanin vaalipuhe sellaisena kuin Veikko Huovinen sen kirjoitti. Suomen Kuvalehti 39/1965
*Eipä huolestuta vielä. Kainuun Sanomat 17.1.1965 (Kannanotto Hannu Salama -oikeudenkäyntiin)
*Kerjäläisen silmät. Kontti (Kajaanin seminaarin oppilaskunnan lehti), 1967
*Rompoolikulttuuria. Sotkamo 28.3.1968
*Pentti Haanpään jätkät. Suomen Kuvalehti 18/1970
*Alkusanat Metsäherrat-kirjaan (Metsäherrat : kaskuja ja anekdootteja) WSOY 1970
*Tietenkin kirjailijan on oltava hieman ovelakin. Suomen Kuvalehti 16/1971
*Ihmissyöntiä. Suomen Kuvalehti 28/1971
*Tilasiko vasemmisto Veitikan? Kaleva 21.10.1972
*Sähkön olemuksesta. Suomen Kunnat 12/1972
*Pari huomautusta kirjailijakonsulentille. Kainuun Sanomat 1.11.1972
*Lintu vai kala? Kaleva 12.11.1972
*Kovat kisat: Münchenin kisat Veikko Huovisen silmin. Urheilijan Joulu 1972
*Itsekritiikki suomalaiseen tapaan eli oma kehu. Suomen Kuvalehti 51-52/1973
*Minun isänmaani. Teoksessa Minun isänmaani : isänmaan monet kasvot, WSOY 1974
*Polartie: Veikko Huovisen kokemuksia totisten kallioiden maassa. Suomen Kuvalehti 29/1975
*Käynti Pentti Haanpään maisemassa: se on miten salliainen sallii... Suomen Kuvalehti 41/1975
*Sotkamon piirteitä. Sotkamo 6.5.1976
*Aivanko varmasti kävelysilta? Kainuun Sanomat 19.2.1976
*Nuoria ilmatorjuntamiehiä. Rajan Sissi 1919-1979 : Kainuun Rajavartioston Kilta ry:n julkaisu, 1979
*Joko on kyllästytty jurnuttamiseen. Yritetään yhdessä, pärjäämme paremmin, Kainuu 1979
*Minun Kajaanini. Matkailumaailma 46/1981.
*Virallinen joulukertomus. Kauppalehti 23.12.1981
*Tuo mystillinen maan laine. Kainuun Joulu 1982
*Forest and Finns. Finnpap Express 3/1983 (Suomalaisten metsäsuhteen kuvailua)
*Hai, luoto näkkyy: Veikko Huovinen kirjoittaa Hailuodon sillasta. Seura 32/1985
*Alaluokkalainen. Koulutieltä : Kajaanin Yhteiskoulusta Vuohenki-Väinämöiseen, 1985
*Metsämiesten laajat palstat. Metsä ja puu, 8/1987
*Kainuulainen pystyy vaikka mihin! Kaira : PPO 80 vuotta. 1987
*Samuli Paulaharju Kainuun mailla. Kainuu kertoo : Kainuun Sanomat 1918-1988
*Onko kulttuurista hengenpitimiksi. Ylä-Kainuu 30.6.1988
*Kainuu kertoo. Kainuun Sanomat 13.2.1988
*Lähtöön, Hopea! Suomen Kuvalehti 8/1989
*Kiitospuhe Havukka-ahon ajattelija -patsaan paljastusjuhlassa. Kainuun Sanomat 25.9.1989
*Kekkosen näköinen. Kainuun Sanomat 6.1.1989
*Tervehdyspuhe lampaalle. Sotkamo (Talviextra) 15.2.1990
*Satu saunaan välillä. Kainuun Sanomat 1.4.1990
*Yleisurheilun taantumus. Ykköslehti Etta 17.8.1990.
*Metsästyksestä. Apu (Luonto-Apu-liite) 4/1991
*Littlejuttuja mehtäämässä. Kirjailija 3/1996.
*Sileitä siimoja. Virta : tarinaa eräältä taimenvirralta, WSOY 1998
*Jäähyväiset markalle. Kaleva 29.12.2001
*Fasisti saa paikan. Apu 34/2001 (Vuonna 1974 hyllytetty Apu-lehteen tarkoitettu pakina)
*Siipiä ja siivekkäitä. Teoksessa Teerisuolta Hierulin näkyyn : kokemuksia ja tarinoita sotkamolaisesta luonnosta. (Sotkamon Luonto ry 2003.)
*Jumala tarkastaa rintamalinjat. Suomen Kuvalehti 51-51/2002

Lisäksi lukuisia pakinoita Apu-lehdessä vuosina 1973-1974.


Toimitustyöt

Piirakkasota : valikoima huumoria (Weilin+Göös 1964).
Toimittajat: Veikko Huovinen ja Veijo Meri ; kuvitus: R. Westrén-Doll.
Pohjoiset erätarinat : metsästyskertomuksia Pohjois-Suomesta (Otava 1968). Toimittaja: Veikko Huovinen. 2. p. 1969. Huovisen esipuhe ”Metsästyskirjallisuutemme ominaispiirteitä” julkaistu myös Koottujen teosten 7. osassa.
Kirveeniskuja (Otava 1971). Pentti Haanpään tuotannosta valikoinut Veikko Huovinen, kuvitus: Erkki Tanttu.
Suomen saloilla : kertomuksia ja perimätietoa savotoilta ja uittopurojen varsilta (Otava 1981). Toimittaja: Veikko Huovinen. Huovisen esipuhe “Koskenkohina ja honkainhumina” julkaistu myös Koottujen teosten 10. osassa ja lyhennettynä Suomen Kuvalehdessä 4/1982, s. 52–55 nimellä ”Myös kirjallisuuden jätkä on työhön tuomittu.”


Näytelmät

Tiikeri ja leijona, kantaesitys 1961 Helsingin Kansanteatterissa ja Tampereen Työväenteatterissa.
Oltaiskos kultia, kantaesitys 1974 Tampereen Teatterissa.
Saatana kun yskittää eli suuri paneelikeskustelu, kantaesitys 1993 Kajaanin kaupunginteatterissa.
Konsta Pylkkänen etsii kortteeria, kantaesitys 2007 Kajaanin kaupunginteatterissa.
Ihmisten puheet, dramatisoinut Arto Seppälä 2008.

Tekstinäyte

"Musta savotta"

No paljonko pannaan rahaa, kysyi piiriesimies.

– Jaa, paljonko sitä nyt osaisi ottaa, että ei olisi vähän, tuumiskeli työnjohtaja Pessi leikkisästi ja katsoi silmät sirrillään esimiestään. – Kahdeksalletoista hakkuumiehelle tili loppukuusta, samoin tili kympille ja neljälle päivätyömiehelle. Mitenhän sitä nyt osaisi ottaa... Ja ajomiehet tahtovat ennakkoa. Tuota... kyllä kai se on otettava viisisataatuhatta markkaa aluksi!

– Viisisataatuhatta ja hankintatyönjohtaja Pessi... ja meillä on nyt niin paljon kuin kuudes päivä helmikuuta, mutisi piirimies kirjoittaessaan. – Pistäppä nimesi alle, ole hyvä!

Puolimiljoonaa markkaa, uudenuutukaisia seteleitä siirtyi Pessin käyttöön, koska hän oli samalla allekirjoituksellaan sitoutunut niistä vastaamaan. Hellin sormin hän niitä käsitteli, sujautti sitten ne huolellisesti reppuunsa ja sitaisi nyörit kiinni.

– Tililistoissa ei näyttänyt olevan virheitä. Minä tarkastin ne viime lauantaina, sanoi piirimies.

– Se on tuo laskukone merkillinen vehje, ylisteli Pessi. – Ei sillä tule virheitä, jos on tarkkana. Kyllä se oli ennenvanhaan hankalaa, kun päässä laskettiin. Mutta laskukone...

– On se hyvä apu, myönsi piiriesimieskin. – Mitenkäs siellä savotta menee. Luuletko, että ykkösleimikko saadaan tänä keväänä hakattua ja ajettua rantaan uittoa varten?

– Kyllä varmasti, jos ei pahoja tuiskuja tule, vakuutti Pessi. – Leimausluettelon mukaan siitä kertyisi 6.400 pinokuutiometriä, mutta uskon, että se jää vähän alle... Tähän asti on hakattu pyörein luvuin neljätuhatta kuutiota ja melkein kolmetuhatta on niistä lanssissa joen rannalla. Jos vain hakkuumiehet pysyvät töissä, niin me saamme koko helaherskaapin selväksi maaliskuun loppuun mennessä. – Jaha, minä taidankin lähteä taas kämpälle. No näkemiin!

Ja hankintatyönjohtaja Pessi häipyi savottaan, jota pidettiin kaukana pitäjän syrjäisimmässä kolkassa. Niin kaukana se oli, ettei vanha sairaloinen piirimies ollut käynyt siellä kuin joulukuun lopussa, jolloin asiat näyttivät olevan lupaavalla tolalla. Ja Pessi oli tomera ja pystyvä työnjohtaja; tiesi varsiteiden oikeat paikat, niiden hoidon, osasi pinotavaran hakkaustekniikan ja oli kynämiehenäkin melkoinen. Hän oli kolmatta vuotta palveluksessa ja piirimies luotti häneen.

Piti pakkasta, että napsahteli, satoi joskus lumenkin, kuinkas muuten. Pitäjän syrjäisessä kolkassa oli savotta, jota johti työnjohtaja Pessi jäntevin ottein. Sillä kuusen piti kaatuman ja reenjalaksen nariseman jäätiellä, että keväällä olisi jotain uitettavaa. Sen oivalsi Pessi ja saapui siksi tunnollisesti maanantai-iltoina kämpälle sekä matkusti lauantaisin antamaan tilannetiedoituksia. Kämpän kamari oli hänen valtakuntansa, siellä syntyivät suunnitelmat, siellä hän puuhaili tililistojen parissa silmissään valoisa, toivorikas välke... Eikä mikään salaperäisyyden hämy verhonnut tuota savottaa, se oli tavallinen pieni savotta, jossa työmiehet hoitivat oman osansa ja Pessi piti huolen papereistaan. Metsässä oli ristikoita, suojuoteilla kiemurteli jäätie, jota pari tieinsinööriä nokki kuokillaan ja rannassa oli pinoja sekä puomeja. Vakava yritteliäisyys ja arkinen aherrus antoivat leimansa tälle tavanomaiselle työmaalle huurteisten korpien valkeassa kohdussa.

Kuitenkin hankintatyönjohtaja Pessi esitti viikottain huolestumisensa työtilanneilmoituksen yhteydessä. Olisi tarvittu enemmän hakkuumiehiä, hänen käsityksensä mukaan kymmenkunta pöllynikkaria, että työt olisivat sujuneet kiitettävällä vauhdilla. Valitettavasti yleinen suuntaus oli niin ikävällä kannalla, että halukkaita ajomiehiä oli liikaa ja hänen ikävänä velvollisuutenaan oli evätä heiltä työmahdollisuus, koska ei ollut niin paljon sahaajia, että olisi riittänyt ajettavaa tavaraa.

Mutta menihän se näinkin tyydyttävästi. Helmikuun aikana hakattiin työnjohtaja Pessin laskelmien mukaan tuhatneljäsataa kuutiometriä ja ajotyö oli sujunut ilahduttavan hyvin. Hänen optimistinen mielialansa kuvastui esimiehelle osoitetussa, sävyltään puolivirallisessa kirjeessä:

Tuulivaaran kämpällä, 12.3.1948

Hyvä veli!

Työt ovat täällä hyvällä mallilla! Lunta ei ole pahemmasti satanut, niin että varsitiet on ollu helppo hoitaa. Pakkasia on ollu sopivimmilleen, jotta jäätie on pysynyt kunnossa, eikä ole tarvinnut vesimiesten joka aamu ajaa vettä raiteille. Sahurit lopettavat parhaillaan palstanrippeitään Hanhipuron korvella. He saapivat sen selväksi lauantaihin mennessä. Minä jätän kuusi hevosta ensi viikoksi töihin, niin loppupuut korvelta saamme rantaan muutamassa päivässä. Teen sitten lopputilit kaikille, joten pyydän Sinua varaamaan minulle pyhän seuduksi miljoonan markkaa (1.000.000:–). Puita kertyy siinä 6.200 kuutiometriä, joten senverran se heitti leimausarviosta.

Puomit annan levittää varaston ympärille suvannon jäälle. Siinäpähän ovat uittoa varten. Tammi kait on korjattava ja pantava tukkoon heti ensi hölseillä, mutta näistäpähän neuvotellaan sitten konttorilla. Luovutusmittauksella en usko olevan kiirettä, antaapahan lumien painua pinoväleissä, niin on kevyempi mittamiesten liikkua.

Parhain terveisin
Tahvo Pessi

Maanantaiaamuna hän saapui piirimiehen konttorille. He neuvottelivat seikkaperäisesti uitonjärjestelystä ja laskivat kustannuksia. Oli ilmeistä, että Pessi oli hoitanut mainiosti hankintahakkuun ja ajon, sillä arvion mukaan siitä tuli alhaiset kustannukset kuutiometriä kohti. Sitten Pessi sai miljoona markkaa; monta pakkaa uudenuutukaisia ja kiiltävänsileitä seteleitä. Hän sujautti ne kunnioitettavin liikkein reppuun, eikä unohtanut sitaista tiukasti nyörejä kiinni. Hän lähti sydänmaille maksamaan lopputilejä.

Perjantaina tuli konttorille eräs ajomies Tuulivaaran savotasta pyytämään tiliään. Hän tiedusteli, että onko se Pessi sairaana, kun ei ole kuulunut, ei näkynyt. Kämpällä odottavat miehet tilinmaksajaa...

Pahasti säikähti piirimies, soitti tuimana puhelinta, tiedusteli ja kiroili. Sillä mihin oli kadonnut Pessi, ryöstettykö, kuollutko, pudonnutko jäihin?

Heräsi terveitä epäilyksiä. Eräänä iltana saapuivat mittaajat Tuulivaaran varastoalueelle. Oiottiin mittanauhoja, heilutettiin mittakeppejä, mitattiin, laskettiin kahteen kertaan. Saatiin kokoon neljätuhatta kuutiometriä ja löydettiin metsästä parikymmentä pientä ristikkoa. Minne olivat hävinneet ne kaksituhatta kuutiota, kuka oli ne korjannut talteen? Luultavasti niitä ei ollut koskaan ollutkaan, ne olivat vain numeroina eräillä tililistoilla, taikka kasvoivat vielä neitseellisen koskemattomina jossain näennyppylällä viiden suon takana...

Kävi ilmi, että Pessi oli ylitöinään johtanut "mustaa savottaa". Lihallisten metsätyömiesten rinnalla oli korvessa nujunnut kymmenpäinen haamujoukko, ollut muka tekevinään paperipuita ja kolme mustaa aavetta oli valjastanut henkimaailman hevoset rekien eteen, ajaen veljiensä puut puron varteen. Nimetkin oli kaikilla, kaikki olivat kirjoitustaitoisia pystyen kuittaamaan palkkansa... Joku heistä oli saanut tossurahoja, yksi oli korjannut kämpän lattiaa, eräs oli myönyt monta hehtoa perunoita savottaan, muuan Roope... maanviljelijä... Kukaan muu ei ollut heitä nähnyt kuin Tahvo Pessi, mutta hänellä olikin terävät, ovelat silmät; ruskeat ja iloiset silmäterät...

Myöhemmin kesällä laillisen esivallan koura tempaisi mukaansa kauppaedustaja Hjalmar Kervisen eräästä rannikkokaupungin hotellista. Tahvo Pessiksi hänet huomattiin; hänet raastuvassa punnittiin ja köykäiseksi havaittiin...
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi