Nuotio, Eppu

Lukeminen on ollut minun turvapaikkani tässä maailmassa, ovi ulos murheesta, ikkuna ulos umpiosta, kattoluukku, josta on aina näkynyt tähtitaivas. Niin kauan kun on kirjoja, ei ole mitään hätää.

Kirjoittaminen on yritys saada maailma järjestykseen. Tehdä näkymätön näkyväksi, rakentaa silta sisäisen ja ulkoisen välille. Kirjoittajana olen ennen muuta käsityöläinen ja tarinankertoja.

Voin lopettaa näyttelemisen milloin tahansa, kirjoittamista en milloinkaan.

Makuasioita:

Hiljaisuuden kaipuuni on kasvanut vuosien mittaan niin suureksi, että vasta täällä Hiittisten saarella, Saaristomeren keskellä, ulkosaaristossa, saan kuunnella äänettömyyttä kylliksi. Kenties olen sisältä niin hälyinen, että virikevyöry tekee minut kykenemättömäksi kuulemaan, näkemään ja tulemaan sanoiksi.

Olen virallinen maisemanvahti, aaltojen laskija. Tuuletan päätäni vaeltamalla koirien kanssa rantoja pitkin. Viihdyn kotona. En pitkästy tapahtumattomuudesta.

Etsiydyn raivaamattomiin metsiin ja harmaille kallioille. Katan ruokapöydän laiturille.

Iloitsen kukkapenkeissäni selviävistä lajikkeista. Savustan miehen merestä nostamaa kalaa rantakalliolla ja tarjoan jälkiruuaksi tuulta ja laineiden liplatusta. Rakastan kylmiä kylpyjä hyisessä meressä ja potkukelkkailua meren jäällä. Pidän syksystä kun mökkiläiset lähtevät ja minä saan jäädä. Nautin pyöräilystä hiekkatiellä. Katson kyljillään makaavien luotomammuttien kivistä unta. Tunnistan taas uuden lintulajin. Kannan liiteristä halkoja ja sytytän keittiön takkaan tulen. Kaadan maitokahvin suureen laakeaan kuppiin. Tunnen ajatusten liikahtelevan pääni sisällä. Kiipeän työhuoneeseen ja avaan tietokoneen.

- unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset: kirjat, musiikki, kuvataide, elokuvat jne.?

Ilman lukevaa isää, ilman aina kiinnostuneita ja auttavaisia kirjastontätejä, ilman Helsingissä asunutta isoenoa ja hänen kuukausittaista kirjarahaansa, ilman Rissasen kirjakauppaa ja lupaa viipyä hyllyjen välissä, ilman lasten kirjoja, nuorten kirjoja, aikuisten kirjoja, tietokirjoja, runokirjoja, ilman lapsuuteni lukemattomia lukumatkoja minusta tuskin olisi tullut kirjailijaa. Olen varhaisista vuosistani saakka ollut hienojen naiskirjailijoiden ympäröimä, ja kirjailijaksi olen kasvanut lukemalla. En ole ollut lapsinero enkä nuori lupaus, olen ollut intohimoinen lukija.

Minun ajatteluuni, lauseeseeni ja maailmanjärjestykseeni ovat vaikuttaneet
Aili Somersalo, Marjatta Kurenniemi, Kaija Pakkanen, Else Holmelund-Minarik, Pamela Travers, Astrid Lindgren, Tove Jansson... ja myöhemmin Minna Canth, Maria Jotuni (Kirkonsalmen kirjastossa esitettiin Kaikkosen Päivin kanssa Jotunin naisia), Hella Wuolijoki (Olen Niskavuori-hullu), Edith Södergran, Eeva Kilpi, Aulikki Oksanen, Elvi Sinervo, Eeva-Liisa Manner, Aila Meriluoto, Märta Tikkanen, Helvi Hämäläinen, Marja-Liisa Vartio... ja myöhemmin Jane Austen, Simone de Beauvoir, Virginia Woolf, Anna Ahmatova, Anita Brookner, Margaret Atwood, Anne Tyler, Carol Shields, Alice Munro, Kerstin Ekman, Agneta Pleijel, Birgitta Trotzig... ja myöhemmin Mirjami Hietala, Mirkka Rekola, Inari Krohn, Sirpa Kähkönen, Marjatta Levanto, Riina Katajavuori, Riitta Jalonen, Kreetta Onkeli, Anna Kortelainen, Saila Susiluoto, Sanna Karlström, Sinikka Nopola, Maria Peura, Katja Tukiainen, ... ja niin edelleen.

Toki lempikirjailijoitteni joukossa on miehiäkin. Heistä ikuisia rakkauksia vain muutama: Anton Tsehov, Pentti Haanpää, Bo Carpelan, Vilhelm Moberg, Göran Tunnström, Paul Auster.

Kirjoittamisestani ei voida puhua ilman teatteria, teatteri kasvatti minusta kirjoittajan. Lapsuudessa kirjoitin omia näytelmiä, joita sitten esitettiin meillä kotona eteisen ja olohuoneen välissä olevan verhon toimiessa esirippuna. Iisalmen Nuorisoteatteriin kirjoitin ensimmäisen lavalle ja suuren yleisön eteen päätyneen näytelmäni. Käänteentekevintä kaikessa kirjoittamisessani on ollut teatterinohjaajamieheni Kurre, jonka uupumaton kannustus on rohkaissut jatkamaan silloinkin kun oma keskeneräisyys ja keskinkertaisuus on tuntunut ylivoimaiselta ylittää. Kurre osti lasten syntymän jälkeen lahjaksi sähkökirjoituskoneen ja antoi palautetta ensimmäisistä näytelmäyritelmistä. Jyväskylän kaupunginteatteriin kirjoitin ensimmäiset ammattiteatterijuttuni ja sen jälkeen paluuta pelkkään näyttelijäntyöhön ei enää ollut. Nyt reilun kolmentoista vapaan kirjoittajavuoden jälkeen on selvää, että näyttelijäntyöstä voin luopua milloin vain, kirjailijan työstä en koskaan.

Minulla on aina ollut taiteen jano. Kuvataide, performanssit, tekstiilitaide, keramiikka, musiikki, tanssi, muotoilu, arkkitehtuuri, sirkus, multimedia, kaikki kiinnostaa. Olen ahmatti. Jos siis asuisin taiteen mekassa en kirjoittaisi vaan ramppaisin näyttelyissä, elokuvissa, sirkuksessa. Etäisyys pitää rakkautta yllä. En kyynisty, en turru enkä sokeudu.

fiktiivinen henkilö, johon voisitte samaistua:
Else Holmelund-Minarikin Pikku karhu, joka tekee kuumatkan pahvilaatikosta väsäämänsä avaruuskypärän avulla.

mieluisa paikka:
Mieluisin paikka maailmassa on tämä kotisaareni.

kiehtova historiallinen henkilö tai aikakausi:
Naisten oikeuksien puolesta taistellut, Mother Earth -lehteä julkaissut Emma Goldman (1869-1940).

asiat ja ilmiöt, jotka ärsyttävät:
Minua ärsyttää se hölmöläisten säästämistyyli, jota on Suomessa harjoitettu jo pitkään. Säästämällä sosiaalimenoista ja kulttuurista kasvatetaan henkistä huonovointisuutta ja sen seurauksista syntyviä kuluja.

Elämäkertatietoa

Vanhemmat: Eero Silvennoinen ja Maija Makkonen

Puoliso: Kurt Nuotio

Opinnot: sekalaiset

Harrastukset: lukeminen, avantouinti, roskapuun polttaminen

Palkinnot: Suomalainen kuvakirjapalkinto 1995,
Koura-palkinto 2000,
Espoon kaupungin Vuoden kulttuuriteko 2002

Toimet:
näyttelijä (Rauman kaupunginteatteri 1981, Jyväskylän kaupunginteatteri 1988-1992), käsikirjoittaja ja sanataiteen opettaja.

Opetustyö:
Ilmaisutaidon opettajana Jyväskylän yliopiston lastentarhanopettajan koulutusohjelmassa (LTO) 1989-1992
Luentoja kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta mm. Mikkelin kesäyliopisto, Lahden kesäyliopisto, Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Kungälvin pohjoismainen kansanopisto, Oulun Normaalikoulu, Jyväskylän Kesä, Helsingin kaupunki/ Annantalon
kulttuurikeskus, Lasten Keskuksen järjestämät koulutuspäivät lastenohjaajille, kanttoreille ja muille seurakuntien työntekijöille, luokanopettajien ja äidinkielen opettajien koulutusta eri kouluissa ympäri Suomea.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Muut teokset:

Ilojen sokeri, surujen suola, mietteitä naisen elämästä, yhdessä Maikki Harjanteen kanssa, Tammi 1995
Ollaan ananas ja kookos, rakkausriimejä, Tammi 1998
Posetiivi, esiasteen kokonaisopetuksen oppikirja, Kirjayhtymä 1999
Pariasiaa, Tammi 1999 (nimimerkillä Kerttu Stöm), perustuu tv-sarjaan Kertun pariasiaa

Mailikirja, yhdessä Jouni Tossavaisen kanssa, Kopijyvä 2000
Amoksen Haave, Unicef 2009

Näytelmät:

Titanic nyt, Iisalmen Nuorisoteatteri 1979
Pimeä on sinistä, sanoi Tähti, vapaa ammattiteatteriryhmä 1988
4200g, Jyväskylän kaupunginteatteri 1989
Turi Turnipsi ja takapihan taikamaa, LTO 1989
Musiikkinäytelmä viidelle näyttelijälle, volkswagenille ja pianolle, Jyväskylän kt, 1989
Ituja, Jyväskylän kaupunginteatteri, 1990
Iloinen kuolemankabaree, Jyväskylän kt, 1991
Herkullista, Teatteri Gorgo, 1997
Prinsessa Ruusunen, Topeliuksen pohjalta, Harrastajateatteri 1997
Panoraama, Kajaanin kaupunginteatteri, 1998
Kunnon poika, Teatteri Hyökyvuori, 2001
Posetiivikerho, Nukketeatteri Rooma, 2001
Tuoppini jäljet, Teatteri Hyökyvuori, 2003
Och jag då? avioerodraama HOT-tie, 2003
Maa muistojen, Teatteri Hyökyvuori, 2004
Uudet hölmöläistarinat, Päivänkehränkoulun musiikkiluokat 2004
Operaatio Pluto, Tapiola Sinfonietta, 2004 libretto, sävellys Markus Fagerudd
Marilyn, musikaali, Tampereen Työväen Teatteri, 2004 (ensi-ilta 3.2.2005)
Mestaritontun seikkailut Tuutikki Tolosen kanssa Aili Somersalon kirjan pohjalta,Oulun kaupunginteatteri 2005
Tulipunakukka, musikaali, yhdessä Kurt Nuotion kanssa, Pyynikin kesäteatteri, 2005
Pikkukarhun huimat seikkailut, yhdessä Tuutikki Tolosen kanssa, Teatteri 2000, 2006
Ilotalo, yhdessä Tiina Brännaren kanssa, 2006
Edvin, In-Teatterin tilaustyö, näytelmä Edvin Laineesta, 2006
Juhlat Hoggelboggelnurinkurinburgissa, Tampereen Konservatorio 2006
Tiilitehtaan tytöt, Teatteri Hyökyvuori 2006
Onneli ja Anneli, näytelmä yhdessä Tuutikki Tolosen kanssa Marjatta Kurenniemen lastenkirjojen pohjalta Helsingin kaupunginteatterille, 2009
Kaiken takana on nainen, musiikkikomedia Halkosaaren kesäteatterille yhdessä Tiina Brännaren kanssa, 2009
Näytelmäsovitus Sekuntiviisaripoika-kirjasta yhdessä Tiina Brännaren kanssa, 2009
Liz, musikaali, yhdessä Tiina Brännaren kanssa, Tampereen Työväen Teatterin tilaustyö, 2010

Lisäksi:

Stevensonin Aarresaari, näytelmäsovitus LTO 1990
Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu, Vilttitossu ja vaari, näytelmäsovitus LTO 1991
Carlo Goldonin majatalon emäntä, sovitus Lappeenrannan kaupunginteatterille 1999
Katto Kassinen, käännös yhdessä Kurt Nuotion kanssa, Helsingin kaupunginteatteri 2005
Kultainen päiväkirja, kokoelmassa Pipo silmillä : lastennäytelmiä (WSOY 2008).

Kuunnelmat:

Enkelin päiväkirja, Radioteatteri 1999
Modesty-radio, Radioteatteri 2000
Äitienpäivä, Radioteatteri 2004
Äidin päivä, yhdessä Elina Kivihalmeen kanssa Radioteatteri 2006

Lisäksi: Yöradio, suora runodraamapuheohjelma Radio Suomi kerran kuussa 1999-2000

TV-käsikirjoitukset:

Viittä vaille, TV 2 1988
Pikku Veturi , viikottaissarja TV 1, 1995-1999
Saiminraide, lastenohjelmasarjaTV 1
Kuutarha lastenohjelmasarja TV 1
Seesamtie, TV 2 pääkirjoittaja 1997-2000
Etsivätoimisto Jalka ja Lamppu, joulukalenteri, 1997
KesäKerttu, komediasarja TV 2 1997-1998
Kertun pariasiaa, komediasarja TV 2, 1999
Kotimaan katsaus, tv-kolumnit TV 1998-2000
Kesäpostia, Euroopan yleisradioyhtiöiden tilaustyö, 1999
Puutarhaunelmia, TV 1 2002-2003
Sisaret, draamasarja TV 1, 2002
Laulava laatikko, lasten musiikkisarja, TV 2, 2002
Jatulintarha, alkuperäiskäsikirjoitus, tv-elokuva TV 1, 2002
Suurperheen ainoa lapsi, dokumenttielokuva, TV 1, 2003
Vauvojen oma ohjelma(vielä nimetön) Tv 2, Lastenohjelmat, 2006
Tuikkeessa, yhdessä Pirjo Kauppisen kanssa, SuomiTV, 2009
Vilskeessä, yhdessä Pirjo Kauppisen kanssa, SuomiTV, 2010

Lisäksi pisteohjelmia: mm. Kirjopesu MTV 3, 1992
Unicef ja maailmanlapset konsertit 2003 ja 2004

Musiikkivideot:

Käsikirjoitukset Jari Sillanpään lauluihin Oot täydellinen, Valkeaa unelmaa, Eero, Satulinna, Pariisi-Helsinki, Kaduilla tuulee, Eilen kun tiennyt en, Sydän lyö bum, bum, bum ja Guldet blev sand, Kehitysvammaliitto ja Jari Sillanpää 2002.

Konserttikäsikirjoituksia:

Marita Taavitsainen ja Jari Sillanpää, 10-vuotta tangokuninkaaksi ja –kuningattareksi kruunaamisesta, Seinäjoen Tangomarkkinat 2005
Jari Sillanpää juhlakonsertti, 2005
Vauvojen Tanssiaiset, Annantalo 2006
Rapurytmikarnevaali, Annantalo 2007
Kanteleen kyydissä, Vilma Timonen ja työryhmä, 2008

Muuta:

Venäläinen ilta
Venäläisnovelleja ja venäläistä pianomusiikkia. Esityksen novellit venäläistyyliin kirjoitettuja.

Sanoituksia
Simo Holmilan, Pera Pirkolan, Ilkka Mäkitalon, Jussi Rasinkankaan, Fredin, Aija Puurtisen, Merja Larivaaran, Markus Fageruddin, Annukka Aholan, Iiro Rantalan, Esa Niemisen, Anna Anttosen, Inkeri Simola-Isakssonin, Kyösti Salmijärven, Markus Lampelan ja Jussi Tuurnan sävellyksiin.

Kolumneja:
Vene-lehti, Keskisuomalainen, Kunta ja Me, Postin tiedotuslehti, Tekevät, Iltalehti, Matkaviesti, Aja hyvin, Ilta-Sanomat

Iloinen arjen kirjuri. Artikkeli teoksessa Luovuuden lähteillä : lasten- ja nuortenkirjalijat kertovat (BTJ 2010).

Lisäksi novelleja ja jatkokertomuksia eri lehtiin. Mm. Ilta- Sanomat kesä 2001, 2002, Anna 2006, Me Naiset 2007, Helsingin Sanomat 2008, Me Naiset 2008 ja 2009, Apu 2009, Anna 2010, Apu 2010

Sarjakuvakäsikirjoituksia
Satunnainen, Me Naiset, 1993-1997
Peltimies, Ilta-Sanomien kuukauden sarjakuva, 1996
(Otava)

Sadut "Romuvuori", "Käpsäkkä" ja "Ei höyheniä" teoksessa Vuosituhannen sadut (2007). Teoksen kuvittanut Julia Vuori.
Lukutoukan kirjapaketti 2: Kreikkakeikka; Loruloikkia (Otava 2007, Hauska matka -sarja).
Naapurin prinssi, kertomus kokoelmassa Unohtumaton ensirakkaus (WSOY 2008), toim. Tuija Wuori-Tabermann.

Tekstinäyte

Vasilin taustaa:

Vasilin tarina syntyi Hiittisten Sanataideleirillä elokuussa 2003. Kyseessä oli sanataideopettajien Tuutikki Tolosen ja Tiiti Takkisen "Perhe ja maisema" -työpaja. Työpajan aluksi Tiiti luki alun Leo Tolstoin Anna Karenina -romaanista: "Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan." Sitten Inkeri Simola-Isaksson alkoi soittaa Tsaikovskin Romanssia. Ja me aloimme kirjoittaa. Minuun tehtävänanto vaikutti voimallisesti; aloin itkeä ja samalla kirjoittaa vimmatusti. Vasili käveli eteeni kuin elokuvassa. Sitten musiikki vaihtui Kalinkaksi ja mursuviiksinen Grigori Leonov ajoi linja-autollaan paikalle. En ole koskaan aiemmin kirjoittanut venäläistarinoita, enkä koskaan kuvitellut sellaisia kirjoittavanikaan. Tuo sanataideleiritehtävä muutti kaiken. Pian on linja-autollinen tarinoita valmiina.

VASILI

Kerrostalossamme on kuusikymmentä asuntoa, kolme rappua. Kaksikymmentä asuntoa kussakin rapussa, neljä kerroksessa. Talossa on viisi kerrosta ja katolla pyykinkuivaustasanne. Sieltä minun äitini hyppäsi.

Me asumme b-rapussa, isä, minä ja pikkuveljeni Mitrov. Ja Oljanka-mummo, jolla on sokeritauti. Oljanka-mummo nukkuu keittiössä. Isä, minä ja Mitrov nukumme levitettävällä sohvalla olohuoneessa. Mitrov nukkuu seinän vieressä, isä laidalla ja minä keskellä. Isä tuoksuu hieltä ja tupakalta. Ja aina keskiviikkoisin, kortti-illan jälkeen isän hengityksessä huuruaa vodka. Mitrov kääntyilee ja puhuu unissaan. Joskus hän potkiikin. Minulla on usein mustelmia jaloissa. Kerran Mitrov sanoi näkemiin keskellä yötä ja nousi seinää vasten seisomaan. Hänen silmänsä olivat auki ja näytti siltä kuin hän olisi täysin valveilla. Minä kiskoin hänet alas ja sanoin että pitää nukkua. Mitrov käski minun kääntyä seuraavasta risteyksestä oikealle. Aamulla Mitrov ei muistanut koko asiasta mitään.

Oljanka-mummolla on viikset. Ja kukallinen esiliina mustan mekkonsa päällä. Mummon suuret rinnat ovat kuin tyynyt. Kun mummo kiskoo minut ja hurjasti vastaanpanevan Mitrovin syliinsä, minä varaan heti vasemmanpuoleisen kukkatyynyn ja painan pääni sitä vasten. Silloin minä kuulen kuinka mummon sydän jyskyttää kuin juna. Ja kun mummo alkaa laulaa, minä ummistan silmäni ja kuvittelen millaista olisi istua junassa ja matkata kauas kotoa. Kylän laidalla olevien metsien toiselle puolelle.

Minä käyn koulua kuuden kilometrin päässä Holkowitzassa. Koulubussinkuljettaja Lenonov antoi minulle meripihkaiset kalvosinnappinsa äidin hautajaisia seuranneena aamuna. Minä astuin bussiin, Leonov yskäisi ja vinkkasi minut lähemmäs. Hän avasi kämmeneni kupiksi ja ojensi suuren kouransa sen päälle. Sitten hän avasi sormiensa lukon ja tipautti kalvosinnappinsa käteeni. Minä en tiennyt mitä sanoa. Tiesin Leonovin saaneen kalvosinnapit viisikymmenvuotislahjaksi sukulaisiltaan. Siitä oltiin puhuttu kotona. Isä toivoi saavansa samanlaiset. Sanoi uskovansa meripihkan parantavaan voimaan. Oli lukenut lehdestä, että nainen, jonka sydän toimi vajaateholla alkoi pitää meripihkakaulakoruaan aina puseronsa alla ja kahdessa vuodessa kaikki sydänoireet olivat hävinneet. Äiti arveli, ettei isä elä niin vanhaksi, että isä ehtii kuolla ennen kuin saa kalvosinnappinsa. Kun yskii kaiket yöt niin että kukaan ei saa nukuttua, äiti sanoi. Silloin isä repesi nauruun ja mojautti suukon äidin suulle ja laski öljyisen kämmenensä äidin takamukselle. Äiti pudisti päätään ja katsoi minua. Minä livahdin ovesta ulos.

Iltapäivällä Grigori Leonov alkoi jututtaa minua. Hän kysyi millaista koulussa oli ollut. En kertonut, että kyyhötin vessassa kaikki välitunnit, mutta istuin vastoin tapojani kuljettajaa lähinnä olevalle penkille. Silloin Grigori Leonov sanoi, että kun kasvan vielä vähän suuremmaksi voin matkustaa hänen kanssaan Moskovaan. Sinne Grigori Leonov ajaa silloin kun koulut ovat kiinni.

Moskovassa on Suuri Sirkus. Sinne Leonov minut vie. Ja minä näen kuinka merileijonat pyörittävät punaisia palloja kuonojensa päällä.

Silloin minä en itke enää.

Lähteitä ja viittauksia

Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. BTJ, 2003.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2001.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Loivamaa, Ismo. BTJ, 1999.

Unienvaihtaja / Niklas Bengtsson/Portti: science fictionin ja fantasian ystäville 2005:4, s.119-120
Silkkipaperitaivas / Teresia Volotinen/Virikkeitä 2005:1, s. 82-83
Sekuntiviisaripoika / Kaarina Kolu/Virikkeitä 2004:2, s. 89-90
Epsukepsu / Marketta Härkönen/Virikkeitä 2004:3, s. 66-67
Unien kesäloma / Melissa Petters/Vinski: 2006:2, s. 22
Treffit Eppu Nuotion kanssa: iloinen kirjailija saaristossa / teksti: Melissa Petters Vinski: 2006: 1, s. 4-5
Pienestä pojasta pantteriksi / Sammeli Lepola/Vinski: 2005: 1, s. 21
Kellotornin vanki / Anna Kokko/Vinski: 2005: 1, s. 21
Kuusitoista unta / Terhi Laitinen/Onnimanni: 2006: 1, s. 49
Vyöryvä saturomaani / Terhi Laitinen/Onnimanni: 2005: 1, s. 9-10
Leikkirunoja ja runoleikkejä / Terhi Laitinen/Onnimanni: 2005: 2, s. 1

Kuva: Kurre Nuotio

Videot