Myllylahti, Mikko
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Ville Hytönen
Elämäkertatietoa
Mikko Myllylahti (s.1980) on Torniosta kotoisin oleva turkulainen runoilija. Hän on opiskellut elokuva- ja TV-käsikirjoitusta. Myllylahti debytoi MotMot 2002 -runouden vuosikirjassa ja sai kunniamaininnan J.H. Erkon runokilpailussa. Esikoiskokoelma Autojen kuumat moottorit kotiinpaluun jälkeen ilmestyi syksyllä 2003. Sen jälkeen häneltä on julkaistu kirjat Amerikkalainen yö ja muita runoja (2007) ja Väylä (2012).
Lukukeskus
---
Mikko Myllylahti, s. 1980 Tornio. Helsingissä asuva runoilija ja elokuvakäsikirjoituksen opiskelija. Myllylahden runoja on aiemmin ilmestynyt MotMot 2002 -runouden vuosikirjassa sekä Reviiri-antologiassa. Hän on myös saanut kunniamaininnan J. H. Erkon kirjoituskilpailussa. Myllylahti on Suomen kirjailijaliiton ja Käsikirjoittajien kiltan jäsen.
Lukukeskus
---
Mikko Myllylahti, s. 1980 Tornio. Helsingissä asuva runoilija ja elokuvakäsikirjoituksen opiskelija. Myllylahden runoja on aiemmin ilmestynyt MotMot 2002 -runouden vuosikirjassa sekä Reviiri-antologiassa. Hän on myös saanut kunniamaininnan J. H. Erkon kirjoituskilpailussa. Myllylahti on Suomen kirjailijaliiton ja Käsikirjoittajien kiltan jäsen.
Tekstinäyte
AUTOJEN KUUMAT MOOTTORIT KOTIINPALUUN JÄLKEEN
istun bussissa kauppatorilla aurinko kuolee taivaalla olen täysin varma/
sukupuolestani yhteiskunnallisesta asemastani siitä mitä olen syönyt//
se on niinkuin irtopäästä valuva kyynel sääli jota tuntee/
matkalla rannikolle näimme maantielle liiskaantuneen koiranraadon/
bussi valuu eerikinkatua, tyttö ravintolan ikkunassa/
on rakkauden saavuttamaton kohde hiukset kuin säkeet//
lee morgan soittaa altaalla tänä iltana/
rakkautta ei ole olemassa//
istun tuntemattoman naisen kanssa rantakahvilassa/
meksikonlahti väreilee sataman kuumia kiviä vasten/
näen unta ja yritä laskea kuinka monta kertaa olen katsellut/
sinua vuoteessa kuin huokaavaan multaan uponnutta enkeliä//
kaupungin ilma näyttää maksoittuneelta, amerikkaa ei ole olemassa/
on vain kirjailijoiden valheet ja autojen kuumat moottorit kotiinpaluun/
jälkeen//
nousen bussista kävelen kadulta puiston sisällä repaleiset apollon kasvot/
kämmenissä hyväilyn hiertämiä haavoja, muistoja kuin polarisaatiokuvia/
aukaisen oven huoneeseen riisuudun vain pukeakseni kohta päälleni/
kastelen hiukset ajan partani katson peiliin ja sanon: minä olen tullut/
kotiin
(Teoksesta Autojen kuumat moottorit kotiinpalun jälkeen, Savukeidas 2003)
Vuodenajat
1
Syksy on piirtänyt kuvasi karttaan ja se on kaunis.//
Olet kuolleena kolmatta päivää. Kello on pysähtynyt/
pianon päälle ja väännellyt naamaansa./
Kissa hiipinyt pimeästään auringon/
puhkomalle matolle kuin muisto…//
Kävelimme rannalla, projektorin lamppu/
lepatti surullisena tuulessa//
ja minä kuulin miten sekunnit syntyivät ja kuolivat/
haljenneissa kivissä//
miten ruoste poltti keinun/
rautaiset ketjut/
ja minä muistin yhtäkkiä/
että ne olivat niin kylmät kättä vasten/
ja sinun jalkasi pysäytyskuva/
ennen kuin laskeuduit/
hiekalle sekuntien joukkoon.//
Syksy on piirtänyt kuvasi karttaan ja se on kaunis.
(Teoksesta Amerikkalainen yö, Savukeidas 2007)
bussi valuu eerikinkatua, tyttö ravintolan ikkunassa/
on rakkauden saavuttamaton kohde hiukset kuin säkeet//
lee morgan soittaa altaalla tänä iltana/
rakkautta ei ole olemassa//
istun tuntemattoman naisen kanssa rantakahvilassa/
meksikonlahti väreilee sataman kuumia kiviä vasten/
näen unta ja yritä laskea kuinka monta kertaa olen katsellut/
sinua vuoteessa kuin huokaavaan multaan uponnutta enkeliä//
kaupungin ilma näyttää maksoittuneelta, amerikkaa ei ole olemassa/
on vain kirjailijoiden valheet ja autojen kuumat moottorit kotiinpaluun/
jälkeen//
nousen bussista kävelen kadulta puiston sisällä repaleiset apollon kasvot/
kämmenissä hyväilyn hiertämiä haavoja, muistoja kuin polarisaatiokuvia/
aukaisen oven huoneeseen riisuudun vain pukeakseni kohta päälleni/
kastelen hiukset ajan partani katson peiliin ja sanon: minä olen tullut/
kotiin
(Teoksesta Autojen kuumat moottorit kotiinpalun jälkeen, Savukeidas 2003)
Vuodenajat
1
Syksy on piirtänyt kuvasi karttaan ja se on kaunis.//
Olet kuolleena kolmatta päivää. Kello on pysähtynyt/
pianon päälle ja väännellyt naamaansa./
Kissa hiipinyt pimeästään auringon/
puhkomalle matolle kuin muisto…//
Kävelimme rannalla, projektorin lamppu/
lepatti surullisena tuulessa//
ja minä kuulin miten sekunnit syntyivät ja kuolivat/
haljenneissa kivissä//
miten ruoste poltti keinun/
rautaiset ketjut/
ja minä muistin yhtäkkiä/
että ne olivat niin kylmät kättä vasten/
ja sinun jalkasi pysäytyskuva/
ennen kuin laskeuduit/
hiekalle sekuntien joukkoon.//
Syksy on piirtänyt kuvasi karttaan ja se on kaunis.
(Teoksesta Amerikkalainen yö, Savukeidas 2007)
Lähteitä ja viittauksia