Kellosalo, Juhani

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva: C-G Hagström / WSOY

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Kirjailijan omat sanat

Olen maalta kotoisin, niin kuin koko Suomi, maaseudun kulttuurimuistiin on yhdistynyt lääketieteen osa-alueiden ja käytännön lääkärintyön antama näkemys. Kuvakulmani kaunokirjallisuudessa on ollut näistä lähtökohdista tutkia sitä, miten ihminen rakentuu, muistin työnä, kieltä käyttäen. Tällainen johtaa eittämättä vakavuuteen, mutta juuri sitä nähdäkseni maailmasta puuttuu.

**

Usko niitä, jotka etsivät totuutta; epäile niitä, jotka ovat sen löytäneet (André Gide)

Elämäkertatietoa

Juhani Kellosalo (s. 1951 Toholampi) on lääkäri ja kirjailija. Koulutukseltaan hän on vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori. Kellosalo on kirjoittanut runoa ja proosaa. Hänen esikoisrunokokoelmansa Kaikki palaa maan savuun ilmestyi vuonna 1985. Nykyisin hän on Lääketieteen termit -sanakirjan päätoimittaja ja kirjailija

”Kirjailijana tunnen olevani tutkija vähän samaan tapaan kuin lääkärinä. Tutkin ihmisenä olemista osana kaikkea muuttuvaa ja katoavaa; muistia, suhdetta luontoon, läheisiin. En katso omaksi osakseni kokeilua ja uudistusta, vaan riisumisen, paljastamisen, synteesin teon.”

Lukukeskus

---


Juhani Kellosalo on syntynyt 9.7.1951 Toholammilla. Hän on opiskellut Oulun yliopistossa ja on koulutukseltaan vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori. Hän on myös suorittanut luovan kirjoittamisen opintoja.

vanhemmat:
pienviljelijä ja kirvesmies Mauri Kellosalo sekä emäntä ja laitossiivooja Aune Kellosalo (o.s. Hernesniemi).

toimet:
Sairaalalääkärin virkatyössä maaliskuuhun 2004 saakka, viimeksi vatsaelinkirurgian osastonylilääkärinä Seinäjoen keskussairaalassa. Vuodesta 2005 Lääketieteen termit -sanakirjan toimittaja ja vuodesta 2007 lähtien päätoimittaja.

opinnot:
Ylioppilaaksi 1970 Toholammin yhteiskoulusta. Lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistosta 1976 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1990.

Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
OULULUO-yhdistyksen sihteeri 1993-94
Pohjanmaan taidetoimikunnan jäsen 2006-09
Suomen Kirjailijaliiton jäsen

Suomen Lääkäriliiton jäsen
Lääkäriseura Duodecimin jäsen
Duodecimin sanastolautakunnan jäsen

Harrastukset:
musiikki, sienestys, ulkoilu

Myönnetyt palkinnot:
J.H. Erkon erikoismaininta esikoisteoksesta 1986

Ehdokkuudet palkinnonsaajaksi:
YLE:n Tanssiva karhu lyriikkakilpailun palkintoehdokas v. 2001

Pohdintaa kirjailijantyöstä:

"Olen halunnut saada sanoiksi ajatuksiani ja kokemuksiani. Olen kirjoittanut kaunokirjallisin pyrkimyksin lukiovuosista asti, aluksi runoja ja absurdeja kertomuksia. Lääkäriksi opiskeleminen ja käytännön lääkärin työ ovat antaneet näkökulman ihmisestä jakamattomana biologisena ja psyykkisenä kokonaisuutena. Kirjoittaessani koen tekeväni jonkinmoisia tutkimusretkiä ja yrittäväni kartoittaa sitä, mitä on elää ihmisenä maailmassa, miten ihminen rakentuu ja muuttuu, toisinaan kehittyy ja viisastuukin. Jos joku löytää kirjoittamastani jotakin omiin tarpeisiinsa, olen iloinen.

Kirjoitan joka päivä jotakin, mutta kaunokirjallisuutta päämäärätietoisemmin jaksottaisesti. Paras kirjoitushetki minulle on iltayö."

Jotain omakohtaista, lempikirjanne, mielisäveltäjänne, suosikkielokuvanne, mikä teille on elämässä tärkeintä…

"Jaan Kaplinski: Sama meri kaikissa meissä (suomennosvalikoima), Eeva-Liisa Mannerin ja Mirkka Rekolan tuotanto, Jaroslav Seifert: Ruttopylväs, Tsehovin novellit, Kafkan tuotanto, Kazyo Ishiguro: Pitkän päivän ilta ja Ole luonani aina

Bach, Sibelius, Debussy, Rahmaninov, Pärt, Glass, Steve Winwood; tärkeita ovat myös jazz ja intialainen klassinen musiikki

Kieslowski: Veronikan kaksoiselämä, Tarkovski: Andrei Rublev, Solaris, Stalker; Buster Keaton: Kenraali

Taiteiden ohella tärkeitä minulle ovat läheiset ihmiset ja ne näkymät, joita erityisesti maaseudun luonto ja kulttuurimaisema tarjoavat."

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kolumneja sanomalehdissä (Kaleva, Ilkka, Aikakauskirja Duodecim)

Runoja WSOY:n, Otavan ja Tammen julkaisemissa antologioissa

Lääketieteen alan väitöskirja 1990, tieteellisiä tutkimusartikkeleita alan lehdissä

"Lehtisalaatti". Kokeellinen teatteriesitys Oulussa ja Viitasaaren Musiikin ajassa yhdessä muusikko Timo Kinnusen ja tanssija Sari Lievosen kanssa. (1993)

Tekstinäyte


Cantus arcticus

Kuovit ovat lentäviä aarioita,/
aurinko paistaa viivaston alta/
alavan maan arkaan vihreään./
Pitkä on varjoni,/
pimeän ruokkima, silti/
minä se olin joka kerran sain nähdä/
mihin sateenkaari päättyy,/
romahtaneen ladon eteen Limingassa./
Huilu on valon polku,/
kevyt kuin joen läike, kevyt/
mutta solmuja täynnä/
ja pettävä vaeltaa,/
silti ihmeitä on, vaikka ei/
ihmeitä kummempia,/
linnut laulavat,/
varjo on vain varjo.


(kokoelmasta Syntynyt outoon satuun, WSOY 2006)

Putous

Nämä portaat
kulkevat sekä ylös että alas
ulos ja sisäänpäin,
ja jokainen saavutettu
on ikuisesti kadotettu

Siis päästä irti, vaivu
aikuisuuden ohi joka hylkäsi nuoruuden,
ja nuoruuden joka hylkäsi lapsuuden, ohi
Leppisen elosuojan ja Tokoin kaupan,
ohi sinisen koulun,
ohi kirkonkylän ja ruusupuisen kitarankaulan,
Lempäälän bussin ruusuposken

Vaivu ohi junankolkkeen, juhannushumalan
viattomuuden, tyttöönsä ihastuneen
kevätkimalluksen, ohi villiviinin kietomien porttien,
odottavien postilaatikkojen , vanhojen kirjoituskoneiden
hyönteisraajojen,
iltapäivän baaritiskin juopuneiden aforismien

Tämä on vasta ensimmäinen porras
sen jälkeen kun sinut on viritetty

Vajoa avaussalin ohi, formaliinin ja
käsivoiteen hajun, harmaantuneen lihaksen
kuolemanpihkan, samean mykiön, kallon takakuopan
ja foramen Winslowin, tumajyvästen ja Krebsin syklin,
sappirakon tulehduksen ja heräämön ohi

Vajoa, vaivu vielä, sinua odottavat syöksyvät
vuorisolat, appelsiinitasanko ja
voipuneet hellekoirat
ja karkaavat nunnanhelmat, kitaransoinnut
taipuvat auringon säteissä, aasinkorvat ja
Gangesin korppikotkat, kaikki kuolleet
tarkkaan vartioidut jumalat,
vaivu, vajoa

Vaivu ohi taottujen naamioiden,
panssarinyrkkien, rehellisten sinisten silmien
valheiden, rautaportin ja vinttikoiran,
aatelisten ja maattomien,
kirkastuneiden ja petkuttajien

Muista että nämä ovat ensimmäiset portaat
ulos ja sisään, alas ja ylös

Anna mennä sorminäppäryytesi, fraasit
joita toistelet, kaappiesi ja mappiesi järjestyksen
anna mennä makusi, valintasi ja tapojen tuntemuksesi,
käyntikorttisi, kaiken mitä luulet itseksesi
ja kaiken mitä et luule

Anna siis mennä myös syyssateen alastomuuden,
vanhanaikaisen haikeuden ja kireälle viritetyn talven
takkatulen lämmön, ja lopulta
haaveettomuuden mutrun

Sillä olemme vieläkin matkalla
leiritulelta leiritulelle

Kuolema on luonasi
eikä kiinnostu lippaittesi sisällöstä, ei kysy
helmiesi määrää vaan
kuinka syvälle olet sukeltanut,
ei nopeuttasi vaan kuinka kaukana olet käynyt

Joko olet suudellut huonouttasi,
joko olet kätellyt
pimeää kaksoisveljeäsi
joka on sinun hahmosi ja molemmat
liekin varjo

Ettei sinun tarvitsisi jäädä kun haavasi kirvelevät,
ettei sinun tarvitsisi jäädä kun sormesi eivät enää
ymmärrä sormiota eikä lonkkasi taivu nousemaan
portaita ylös, alas, kun himmeä silmäsi
muistuttaa jotain jonka olet unohtanut,
kauan sitten formaliinin hajussa

ettet hapuile turilaitten joukosta,
jotain mitä et koskaan tavoita
et olisi koskaan tarvinnutkaan

Mitä tulit ymmärtämään
et hakemalla löydä,
mitä sisältämään, et
täyttämällä täytä

(Liekin varjo hahmosi, 1991, sivut 10-12)

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia 4. Toim. Ismo Loivamaa ja Saara Vesikansa. BTJ, 2005.