Lähde, Kristiina

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Stefan Bremer / Teos

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän saamat palkinnot

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Melkein kaikkea kirjoittamaani voi kuvailla tragikoomiseksi. En tietoisesti ”ota” tällaista asennetta tai näkökulmaa, vaan se on luontainen osa ajatteluani: maailma on outo ja ristiriitainen. Bunsenliekin alussa siteeraan Eugène Ionescoa, ja sama sitaatti sopii kuvaamaan koko maailman näkemisen tapaani. ”Kaikki on raskasta. Kevyttä.”

Jostain syystä runokokoelmissani ja nyt romaanissakin esiintyy kaikissa eräs työkalu: lapio.
En tiedä miksi, se ei ollut tarkoituksellista, mutta jälkikäteen sille voi olla hauska antaa selitys. Tämän jälkikäteen selittelyn ajatuksen opin työhuonenaapuriltani Rafael Wardilta, joka leikkisän huolettomasti totesi keksivänsä kaikenmoisia vaikutteita jälkikäteen, valmista maalausta tarkastellessaan. Olkoon lapio siis jonkinlaisen luovan kaivamisen merkki; kirjailija pyrkii kaiken aikaa kaivautumaan syvälle ja löytämään aarteita, jotka ovat mahdollisimman totta.

Elämäkertatietoa

Kristiina Lähde (1961) on helsinkiläinen runoilija ja suomentaja. Hänen kiitetty esikoisteoksensa Neulametsä ilmestyi vuonna 1999. Samana vuonna Lähteen runoja palkittiin Suomen Kulttuurirahaston ja Nuoren Voiman Liiton suuressa runokilpailussa. Lisäksi hänen runojaan on julkaistu antologiassa Kivi keskellä toria (Suomen Kulttuurirahasto 1999). Koulutukseltaan Kristiina Lähde on kielenkääntäjä. Hän suomentaa mm. Catharina Gripenbergin lyriikkaa. Hän harrastaa uintia, kalastusta ja kuvataidetta.

Lukukeskus

---


SYNTYNYT:
s. 6.8.1961 Marttilassa, Varsinais-Suomessa

KOTIPAIKKA:
Lauttasaari, Helsinki

TÄRKEITÄ PAIKKOJA:
Harakan saari, Tammela, Åland

OPINNOT:
Helsingin yliopisto, Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos
Kriittinen korkeakoulu, 2-vuotinen kirjoittajalinja


PALKINNOT JA EHDOKKUUDET:

Yleisradion Kääntäjäkarhu 2005 Catharina Gripenbergin runojen suomennoksista
Sinä siellä kaukana näytät tutulta (Teos)

Suomen Kulttuurirahaston ja Nuoren Voiman Liiton Suuren
runokilpailun palkinto 1999 (Kivi keskellä toria -antologia).

Tiiliskivi-palkinnon ehdokkuus v. 2004 kokoelmalle Bunsenliekki

Einari Vuorela -runopalkinnon ehdokkuus v. 2000 kokoelmalle Neulametsä

HS:n kirjallisuuspalkinnon ehdokkuus v. 1999 kokoelmalle Neulametsä


HARRASTUKSET:

kuvataide, uinti, linnut, musiikki, pyöräily, teatteri, penkkijalkapallo, ruoka


JÄSENYYDET:

Suomen kirjailijaliitto
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
Suomen PEN
Sanasto
Harakan taiteilijat

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

TUOTANTO


Joku on nukkunut vuoteessani, romaani (Teos 2012)

Bunsenliekki, runokokoelma (Teos 2004)

Erkki menee kielikylpyyn – perheen kirja (Schildts 2002)
opaskirja kielikylpylapsille ja -perheille, kuvitus Tuula Närhinen

Neulametsä, runokokoelma (Tammi 1999)



SUOMENNOKSIA mm.


Monikielinen Poets Translating Poets -antologia, Slovenia (2012) Suomennoksia seuraavien runoilijoiden tuotannosta: Milan Dekleva, Aleš Mustar, Andraž Polič, Barbara Pogačnik, Esad Babačič ja Miha Pintarič.

Ten thousand waves, Taidehalli ja Helsingin juhlaviikot 2010
runoilija Wang Pingin runojen suomennokset Isaac Julienin teoksen yhteydessä

Sinä siellä kaukana näytät tutulta (Teos 2005)
Catharina Gripenbergin runojen suomennosvalikoima

Kuuna päivänä – brittiläisen nykyrunouden antologia (WSOY 2003)
toim. P. Maavuori, Kathleen Jamien ja Kate Clanchyn runosuomennokset

Runosuomennoksia: Marko Pogačar (Kroatia), Aksinia Mihailova (Bulgaria), Dan Coman (Romania), Hava Pinhas-Cohen (Israel).



ANTOLOGIOISSA

Muista runolla – nykyrunoutta vähän joka juhlaan, Tammi 2009, toim. Björkman ja Kantala
(runosuomennoksia)

Tämä ei ole fiktiota, Teos 2007, toim. Rossi & Stranden (runosuomennoksia)

Uusi ääni, Otava 2006, toim. Saila Susiluoto ja Eino Santanen (runoja)

Päivistä parhaimmat, Otava 2001, toim. Hannu Mäkelä (runoja)

Kivi keskellä toria, Suomen Kulttuurirahasto 1999 (palkitut), toim. Tomi Kontio (runoja)


MUUTA mm.

Slutförvaringen – kuinka puoliintuminen meitä liikuttaa, 2009.
kaksikielinen libretto Maija Hynnisen sävellykseen Helsingin kamarikuorolle,
kantaesitys 14.2.2009 Helsingissä, yhteistyössä Catharina Gripenbergin kanssa

Taiteidenvälisiä projekteja erityisesti Harakan saaren taiteilijayhteisössä, mm.
Hukassa kuten. 7 runoa ja installaatio muistin katoamisesta, 2002
Nikolajevin saari. Runolaatat ja valokuva, 2002
Ei talvi. Teksti-installaatio jäällä ja Harakan saaressa talvella 2001
Vesiystäväni – surkuhupaisia runoja. Kuunneltava proosarunosarja, 2000
Tuulihatut – Vindböjtlar. Proosarunoja ihmisäänelle ja tuulelle, 2000

Runo ja hitaus, artikkeli ja alustus Turun runoviikoilla, Turun Sanomat 11/2004

Vain tosi on kaunista (Kesuura 2006), Olli Hyvärisen essee Bunsenliekin runoista
(myös verkossa rihmas.to)

Radiopakinoita, Tyrmäystippoja ja havaintoja ajasta, Yleisradio 2000
Mitä pidätte juhlasta, patruuna? Runotaulu, Fiskarsin ruukki 1999


KÄÄNNÖKSIÄ

Neulametsä- ja Bunsenliekki-kokoelmien runoja sekä uusia runoja on käännetty
englannin, sloveenin, kroatian, bulgarian, romanian ja heprean kielelle.

Tekstinäyte


Arkkitehti oli pitänyt ystäväänsä kuivana, selkeänä ja järkevänä ihmisenä. Merkillinen soperrus oli uutta. Päätelmäketjuksi se oli aivan liian - - Mitä Onni yritti saada sanotuksi?
Tarkoitatko että seinät kaatuvat päälle? Arkkitehti kavahti omaa suoraa kysymystään, mutta Onni oli niin kiinni oman järkeilynsä jäsentämisyrityksissä, ettei edes huomannut arkkitehdin viitanneen siihen mahdollisuuteen, että hän saattoi olla jonkinlaisen henkisen romahduksen partaalla. Onni päkisteli lisää:
Heilahtavat. Ikään kuin. Ja sitten huoneeseen, vaikka olohuoneeseen, kävelee perheenjäsen, tai sanotaan vaikka elämänkumppani, mutta hänkin on heilahtanut, kuten huone.
Siis, tuota, kulmathan ovat aina suorat, arkkitehti sanoi, saadakseen edes jostain faktasta kiinni tässä huojahtelevassa dialogissa.
Tosiaan, Onni ilahtui. Totta kai.
Pientä klappia voi olla, tietysti, mutta periaatteessa, arkkitehti lisäsi.
Aivan, periaatteessa, Onni toisti. Hänelle tuli parempi olo. Suorat kulmat.
Puhelu päättyi.
Helpotti, Onni ajatteli. Olisiko siinä perää, että puhuminen auttaa?
Hän katsoi alaspäin jalkojaan, joita verhosivat suorat housut, joita halkoivat suorat silityssaumat tismalleen polven kohdalla. Saumakin oli eräänlainen kulma, jos sitä ajatteli poikkileikkauksena. Terävä kulma.


(Joku on nukkunut vuoteessani, Teos 2012)



PENETRAATIO

Älä rimpuile! Minähän elvytän: leimaan sanani huulillesi,
ripustan maisemani seinällesi, perinneruokani lusikoin
nieluusi. Tulen vapauden nimissä parhaaksesi, tallaan raja-
si, tiirikoin lukkosi, miinoitan sinut vääriä vaikutteita
vastaan. Kuiskin korvaasi satuja demokratiasta. Nousen
maihin suistossasi, lähetän ylivoimani vastavirtaan. Ja jos
jossain hehkuu uhmakas kylä, kadunpätkä tai lähiö,
katkaisen sen sähköt, väännän tienviitat vinoon. Kirjaston
poltan. Ihosi on urheilukenttäni, siirtomaapalastani, ranta-
tonttini, olen elämäsi käännekohta. Kun hiki virtaa ja
voimat ehtyvät, kun vanha tuhoutuu ja unohtuu, kylläs-
tyn.Mene silmistäni, mene kylpyyn, räntäsateeseen, tabu-
la rasa, niin voin kirjoittaa sinut mieleisekseni joka päivä
uudelleen ja joka kerta olet kiitollisempi, enemmän puo-
lellani, olet mitä haluan.


(Teoksesta Bunsenliekki, Teos 2004)



SOLARIUM

Valonheitin kiertyy, poimii hämärän lapset, talvenraapimat
uniset pallot. Ennenkin se on yllättänyt meidät villavaatteissa
kesken himmelin, hitaan liikkeen, tämän tumman teltan
poimuista pupillit levällään, haastanut pölyn, hiostanut: odotitko

unohditko, ettei mikään kuole, elämä puskee nyrkkinsä mullasta,
että uskollisille lähtö ja paluu ovat sama sana: kiikaroikaa
ornitologit ja linnut, havaitkaa soliseva hanki ja haalarimies
joka laskee jäätelökojun paikoilleen, pian putoamme ylös

ja asiat paisuvat: TERVETULOA laulaa oikukas rakastettu,
laulaa valonheitin ja herätyskello, laukeavat nuput mansikat koivut,
hyttysen rubiini, värien mellakka, yllin kyllin ja lennämme taas.


(2005)