Alajuuma, Maija

Kirjailijan kertomaa

”En tiedä, miksi kirjoitan, miksi olen harrastanut kirjoittamista murrosiästä lähtien. Olin lapsi, kun oli sota evakkomatkoineen, kotiseudun menetyksineen ja pelkoineen. Se jätti jotain lähtemätöntä mielen pohjalle. Se jätti tunteen elämänmittaisesta evakkoudesta. Monet tekstini pohjautuvat näihin aiheisiin. Melkein kotiseuduttomana kirjoitan myös mielelläni kotiseutuaiheista. Kirjoittaessani käyn keskustelua – nähtävästi itseni kanssa. Kun joku ajatus tuntuu epäselvältä, se on kirjoitettava. Kirjoitettava uudestaan ja uudestaan. Joskus – ei aina –se selkiytyy. Näin hahmotan itselleni elämää ja maailmaa.”

Elämäkertatietoa

o.s. Manninen, Maija
nimim. Kuusenkerkkä, Marija

Syntynyt
29.10.1929 Kuusamo

Koulutus
Valmistunut kansakoulunopettajaksi Tornion seminaarista.

Ammatti
Luokanopettaja, eläkkeellä.

Palkinnot: Kirjoituskilpailupalkintoja Koillissanomat, Koillismaan uutiset ja Koillismaan opettajayhdistyspiiri.

Kirjailijan asuinpaikat
Yli-Ii 1939-41, Saloinen-Pattijoki 1944-47, Tornio 1950-53. Asuu nykyisin Kuusamossa.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Näytelmät
Evakkoreissu, Suomessa syntynyt sekä useita pienoisnäytelmiä vuosina 1980-2004.

Mukana antologioissa
En mie Karjalaa unoha : Elämäni muutto -kirjoituskilpailun evakkomuuttoja / toimittajat: Ritva Sorvali, Pirjo Pietikäinen, Johanna Mäntysalo. Kokkolan kaupunki 2004.

Meitä on moneksi : Kouvolan kansalaisopiston paikallishistoriaryhmän antologia Unto Seppäsen juhlavuonna 2004. Kouvola-seura 2004.
Kainuun Joulu : kirjallinen vuosialbumi. Kainuun kirjailijat. Mukana useina vuosina.
Lisäksi mukana Päätalo-instituutin, Koillismaan OAY-piirin, Kuusamon kansalaisopiston, Maaseudun Sivistysliiton antologioissa 1983-2004.

Muu tuotanto
Laulujen sanoituksia 1980-2005: säveltäjinä Kari Alajuuma, Veikko Juntunen, Yrjö Koskimäki, Timo Klemettilä
Juuman myllyn tarinaa. Kuusamon kaupunki 2006.

Toimitustyöt
Vuosirenkaat : Kuusamon taidetuki ry 30 vuotta. 1999
Kedot kukkivat hiljaa : Paanajärvi-Tavajärvi-seura 20 vuotta. 2000.

Tekstinäyte

UUSI KIERROSA

Kun talvi puhuu,
on suuntana pohjoinen,
arktiset asiat
leveyspiirien lukemat suuret.
Täällä, tällä korkeudella,
melkein harjalla
aina mukana liike,
öisin taivaan kaaren yli
reunasta reunaan
ja aamu raottaa silmänsä idässä

punastellen.

Voiko tämän kertoa kevyesti
talvisen vitsin?
Jää, hyinen, vihuri,
vain sanoja,
eikä pakkanen sinänsä ole ongelma,
ei kinos ole ongelma.
Ne ovat olosuhteet
joihin synnytään,
totutaan.

Pimeä on painava peitto,
taivaan ja maan välillä kapea tila
käsikopelolla kulkea
ihmisen mittaisena.

Kun talvi viimeistelee
räntäsateen hiirenkorville,
on kohta käen ja pääskysen aika,
uusi kierros.