Hirvonen, Uuno

Kirjailijan muu nimi

Koskensalpa, Akseli

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

Uuno Ilmari Hirvonen
nimimerkit: Simo Penttilä, Akseli Koskensalpa, Artturi Koskensalpa
Syntynyt 24.12.1898 Raudussa
Kuollut 27.6.1971 Helsingissä
5 luokkaa Helsingin Suomalaista Normaalilyseota
Toimittaja Uusi Suomi 1919-1923
Toimitussihteeri 1923-1937
Toimituspäällikkö 1937-1958
Puheenjohtaja Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1942-1946

Simo Penttilä kertoi lapsuudestaan Karjalassa: "Suomen sotaväen ylipäällikkö, sotamarsalkka ja Raaseporin kreivi Gustaf Adolf Lewenhaupt kuoli Raudussa 1656. Minä synnyin siellä 1898. … Olin 6-vuotias, kun minut siirrettiin Helsinkiin." (Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, 1954)
Simo Penttilä kirjoitti pari psykologista rakkausromaania omalla nimellään (Uuno Hirvonen), mutta löysi sitten oman lennokkaan, pilkallisen kärjistävän tyylinsä. Penttilä on suomalaisen viihdekirjallisuuden merkkimiehiä. Hänen seikkailuromaaninsa, joiden päähenkilöt olivat filosofian maistereita ja reservinupseereita, olivat varsin suosittuja erityisesti 1930- ja 1940-luvuilla sivistyneistön viihteenä. Kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilä -kirjoja ilmestyi vuodesta 1928 60-luvulle saakka, lähes 20 kokoelmaa ja valikoimaa. Suomalainen seikkailija on parodisesti liioiteltu aristokraatti, oikeistokonservatiivi ja elämännautiskelija, joka hurmaa naisia ja jahtaa "kaikenlaisia konnia" erityisesti Meksikossa. (Suomen kirjallisuus VIII, 1970 ja Otavan kirjallisuustieto, 1990)

Penttilä kirjoitti myös nuorisokirjoja, joista tunnetuin on Punavyö-sarja, matkakirjoja, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia. Suosituissa Kuollut mies -elokuvissa sankarina oli eversti evp Rainer Sarmo, jonka osassa Joel Rinne kriitikoiden mielestä oli roiman miehinen, rennokkaan varma ja aidosti meikäläinen, siis aito penttiläläinen sankari. (Suomen kansallisfilmografia 3, 2002)

- - -

Uuno Hirvonen (1898-1971) saavutti suurimmat suosionsa kirjoittaessaan Simo Penttilän nimellä, mm. kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailut ja Kuollut mies –tarinat. Vuonna 1918 ilmestyi hänen omalla nimellään salapoliisitarina Gyldenbrookien kunnia. Tarinan salapoliisina toimii suurennuslasilla ja revolverilla varustautunut helsinkiläinen rikosasiaintoimiston varatuomari Kaarlo Rautamo.
(SUOMALAINEN SALAPOLIISIRJALLISUUS 1910-luvulta 1960-luvulle, Harri Hirvi Jyväskylä 12.5.2004)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Muu tuotanto:

Paluu
Romaani. Kirj. Uuno Hirvonen. Helsinki 1921. Otava.

Ferguzan kukka ja kenraali
Näytelmä. 1935.

Etusivun juttu
Näytelmä. 1937.

Linna Espanjassa
Matkakuvia. Kuvat piirt. Rolf Sandqvist. Helsinki 1953. Otava.

Nauravan kuoleman maa
Matkakuvia Meksikosta. Helsinki 1954. Otava.


Kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilän seikkailuja
TV-näytelmiä. 1963-1964.


Elokuvat:

Mies Marseillesta (näytelmä 1936) 1937

Kuollut mies rakastuu (alkuperäisaihe Simo Penttilän) 1942

"Herra ja ylhäisyys" (kirjan Sierranuevan sulotar pohjalta, Penttilän käsikirjoitus) 1944

Kuollut mies vihastuu (käsikirjoitus) 1944

Kolmastoista koputus (käsikirjoitus) 1945

Valkoisen neilikan velho (käsikirjoitus) 1945

Sadan miekan mies (käsikirjoitus) 1951

Kuollut mies kummittelee (käsikirjoitus) 1952

Lähteitä ja viittauksia

Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. I. Suomen kirjastoseura, 1972.