Heikkinen, Jyrki

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva: Irmeli Jung

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

sarjakuvat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat
sarjakuva-albumit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset (kuvittajana)

Muut teokset

Kirjailijan omat sanat

Esittely

Ensimmäisen runokokoelmani kirjoitin Tukholmassa ja seuraavat neljä täällä vieraalla maalla, Etelä- ja Pohjois-Savossa.
Työni vaatii itselleni vieraan kulttuuriympäristön, jossa en voi tulkita kaikkia merkkejä, enkä ymmärrä viittauksia. Tarvitsen tilaa ympärilleni.
Kotipaikkani, Kuopio on valinnan tulos, siinä määrin kuin se nykyään ihmisellä voi olla. Länsisuomalaisena olen päätynyt meren rannalta mutkien kautta sisämaahan tänne Itä-Suomeen, siis jonnekin linnunradan reunalle.
Mutta samaan aikaan koen eläväni suopean ja hyväntahtoisen kansan pääkaupungissa

Jyrki Heikkinen


Keskus/Periferia

Kaikki kappaleet vetävät toisiaan puoleensa, tai kulkeutuvat toisiaan kohti. Tämä ominaisuus on kaikilla kappaleilla tai hiukkasilla, jotka ovat jotakin ainetta. Mitä suurempi on massa, sitä suurempi on vetovoima. Niin kauan kuin kappaleet ovat toistensa vetovoimakentässä, ne muodostavat kokonaisuuden, taikapiirin. Se, joka joutuu rajan yli, aloittaa matkan kohti suurta tuntematonta.
Mitä enemmän ainetta kasaantuu johonkin kohtaan, sitä enemmän tämä kohta vetää muuta ainetta puoleensa. Keskustassa on eniten ainetta, ja sen vuoksi se vetää reunoja puoleensa, ja kuumenee. Jos se kuumenee tarpeeksi, syntyy suuri määrä ylimääräistä energiaa, joka sinkoilee joka suuntaan. Se loistaa myös olemassaolon äärille, jossa on avaraa, hiljaista ja kylmää.
Keskusta kuluttaa kuitenkin koko ajan itseään muuttumalla energiaksi ja tätä tasapainovaihetta kestää vain aikansa. Lopulta keskusta luhistuu kokoon joko rauhallisesti, tai rauhattomien vaiheiden kautta.

Taiteilija joutuu kuulostelemaan aika ajoin omaa ääntään taustakohinaa vasten, ja tälläkin tavalla tunnustelemaan polkuaan ja etsimään paikkaansa. Miltä se ääni oikein kuulostaa, ja kantaako se ylipäätään mihinkään. Joskus tuolin narina peittää kaikki muut äänet alleen. Joskus, ehkä vähän harvemmin, puolison karjahtelu, lasten kiljunta ja moottoritien kumina ovat lievästi kannustavia elementtejä.
Kun sähkö on päällä ja työ alkaa sujua, ympäröivä maailma ikään kuin hämärtyy. Se pehmenee pois, ja olemassaolon ydin, maantiede ja kaikki aika löytyy käsilläolevasta työstä. Muuta ei ole, eikä muuta tarvita. Vai tarvitaanko.
Suomalaiset ovat levittäytyneet hämmästyttävän laajalle alueelle, osittain pakon edessä. Pohjoisen junassa asiasta saa hyvän käsityksen.
Eriparisuus ja vastakohdat ovat tärkeitä, ja tarvitaan ääriviivoja, jotta ovi erottuisi seinästä. Kontrasteja kaivataan nykyään ehkä enemmän kuin ennen, koska kaikki on muuttumassa niin sopivan kädenlämpöiseksi. Sauna kylmenee, jos politiikka unohtuu lauteilla. Punainen tarvitsee vihreän, pehmeä kovan ja taivas helvetin.

Laitapuolen asenne on aina kiinnostavaa taiteessa. Kuka on mistäkin syystä reunalla. Itselleni eristyneisyyden tunne ja ulkopuolisuus ovat tärkeimpiä tekemisen lähtökohtia. Eristyksissä olohan on myös eräänlaista periferiaa. Sanoilla ja kuvilla yritän tehdä tietä ihmisten luo.

Kun taiteilija kohtaa vastaanottajan, hän on olemassaolon keskustassa. Silloin taide tulee vuorovaikutussuhteessa todeksi ja asioilla on taas merkitystä.
Onko kaikki muu sitten periferiaa? Miksei voisi olla, kiireetöntä ja päivät täyttävää työskentelyä maaseutukartanossa, ja tietysti tasapainoista joutenoloa.
Kuitenkin taide merkitsee useimmiten ikävien asioiden tekemistä, taistelua mukavuudenhalua vastaan, menemistä sinne, minne ei haluaisi mennä.

Laumaeläimenä haluaisin ajatella, että kylmässä ja pimeässä yössä jokainen joutuu aina vuorollaan värjöttelemään lauman reunalla ennen kuin pääsee taas hetkeksi torkahtamaan joukon keskelle. Pitkä yö täällä murheen laaksossa voisi siis olla jatkuvaa kiertoliikettä, turvan ja lämmön jakamista tasapuolisesti kaikkien kesken.
Minulla täytyy olla aina tekemiselleni syy. En osaa vain ilokseni vuoleskella, näpsiä kuvia tai piirrellä. Joku ajatus täytyy löytyä tekemisen takaa.
Aloin pitää luonnoskirjaa kaksi vuotta sitten. Aluksi piirsin, mitä näin ja keksin ja aika pian turhauduin. Siirryin päiväkirjamuotoon ja kokeilin erilaisia äänensävyjä. Ujutin unia ja fantasiaa mukaan ja innostuin todella.
Siirryin yhä irtonaisempaan kuvaukseen, lähemmäs runoa ja löysin värit. Aloin tavoitella ilmaisua, jossa kuva ja sana törmäävät toisiinsa, saavat vauhtia toisistaan ja assosioivat yllättävillä tavoilla. Olen pyrkinyt tiheään ja notkeaan ilmeeseen ja mukaan on tullut yhä enemmän ääniä ja tunnelmia, joita olen perinteisissä runoissani ujostellut; pateettisia älähdyksiä, houreista korinaa, romantiikan kaipuuta ja silkkaa pöhköyttä.
Sivuja työstän edelleen päiväkirjan tapaan. Lähtökohta löytyy arjen pienistä ja suurista sattumuksista, joka saattavat paisua myyttisiin tai kohtuuttomiin mittasuhteisiin.
Luonnoskirjaa on toteutuksen hiottu huolettomuus.
Jokainen sivu on erillinen kokonaisuutensa ja yhdessä ne muodostavat moniäänisen sarjan, joka jatkuu.

Elämäkertatietoa

Jyrki Heikkinen (s.1958 Kemi) on kuopiolainen runoilija ja sarjakuvantekijä. Esikoisrunokokoelma Riemupolitiikan hautajaiset ilmestyi vuonna 1984. Heikkisen neljännessä Kalevanpoika-kokoelmassaan perimätiedon ja historian langat sekoittuvat arkihavaintoihin ja outoihin mielleyhtymiin.
Ensimmäiset sarjakuvakokeilut syntyivät Oriveden Opiston kirjoittajalinjalla 1980 punk-kulttuurin innoittamina. Myöhemmin hänen sarjakuvansa ovat muuttuneet enemmän omaelämäkerrallisiksi. Heikkisen sarjakuvia on ilmestynyt antologioissa ja lehdissä, kuten Nuori Voima, Lukufiilis, Ilta-Sanomat ja Tuli&Savu.

Lukukeskus

---


vanhemmat:
yrittäjä Jorma Heikkinen ja yrittäjä Leila Heikkinen

opinnot:
1977 Ylioppilastutkinto, Kemin Lukio
1979-80 Kirjoittajakurssi, Oriveden Opisto
1995 Metallialan artesaanintutkinto, Savonlinnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

asuinpaikat:
Kuopio 2004 -

Suomalaisen maalaissurrealismin edustajaksikin kutsuttu, Kuopiossa asuva Jyrki Heikkinen (s. 1958) tunnetaan paitsi tuotteliaana sarjakuvataiteilijana myös runoilijana.

palkinnot:
1999 1. palkinto Suomen Salmiakkiyhdistyksen sarjakuvakilpailussa
1999 2. palkinto Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun strippisarjassa
2005 Palkittu Sarjis 2005-piirrä sarjakuva nuorille -kilpailussa
2005 Seiniä päin Taivaallisin pienlehti 2005 Helsingin XX sarjakuvafestivaaleilla
2006 3. palkinto virolaisessa Tammsaare-sarjakuvakilpailussa
2007 2. palkinto Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun novellisarjassa

mukana:
antologiassa Runo näytä hampaasi, WSOY, 2004
äänikirjassa Runoa! Otava, 2008
antologiassa Muista runolla, Tammi, 2009
antologiassa Runo vieköön, Tammi, 2009
sekä tänä vuonna ilmestyneessä sarjakuvakirjassa GlömpX, Boingbeing, jonka teemana on kolmiulotteinen sarjakuva

muuta: sarjakuvia lehdissä ja antologioissa vuodesta 1997 mm. seuraavissa lehdissä: Nuori Voima, Laikku, Glömp, Ilta-Sanomat, Tuli & Savu, Kuti, Stripburger, Cést bon anthology


MAKUASIOITA:

Miten vanheneminen vaikuttaa tuotantoosi?

Vanheneminen merkitsee paradoksia. Samalla kun tämä inhimillinen aika hupenee käsiin, sisäinen varmuus kasvaa: aikaa on kyllä tarpeeksi ja vähän jää ylikin. Työskentelytahti hidastuu, koska kiirettä ei ole ja kaiken saa muutenkin valmiiksi. Viiva paranee, mutta samalla myös ajan kulku hidastuu. Liikkuminen ja ajatteleminen tuntuvat siltä, kuin etenisi vedessä, jota on vyötäröön asti, perille pääsemättä. Ainoastaan tahdottomat ajatukset karkailevat villihevosina preerialla.

Millaisen suhteen näet sarjakuvalla ja alkoholilla?

E. Uspenskia mukaillen: Alkoholin nimi on viisaus, mutta se on arvaamaton stimulantti. Se asuu taikavasussa. Ajattelet, että nyt olisi hyvät neuvot tarpeen ja sanot vasulle, Tulkaa veljet vasusta viisautta jakamaan! Heti hyppää vasusta kaksi vantteraa nuorukaista ja alkaa rusikoida sinua nyrkeillään. Saat komennettua ne vasuun takaisin. Kaikki on hujan hajan ja joka paikkaa särkee. Siinä huonomuistisena kuulostelet, aivan kuin seireenien laulua kuuluisi jostain. Nyt olisi hyvät neuvot taas tarpeen.

Millaisena supersankarina näkisit itsesi?

Näkisin itseni supersankarina, jonka missio on tuoda lähimmäistensä elämään onnen hetkiä. Sankari on kuitenkin useimmiten niin poissaoleva ja kärttyinen, että tehtävä epäonnistuu. Aika usein se myös unohtuu. Sankaria riivaavat monenlaiset heikkoudet ja pelkotilat, joihin äkilliset euforian puuskat sekoittuvat. Superia on siis tällä sankarilla kyky sanoa kaunis tai osaaottava sana lähimmäiselleen, kyky kuunnella ja välittää, mutta ei tämä taida täysin ymmärtää tehtävänsä ainutlaatuisuutta.

Kun inspiraatio iskee niin…?

Kun inspiraatio iskee käytän useimmiten sanoja, koska ymmärrän jälkeen päin paremmin sanojani kuin kuviani. Tarpeeksi tarkkojen kuvien piirtäminen kiireessä tuntuu turhan työläältä. Toki apukuvia tulee laitettua aina mukaan.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Ihan tavallinen Kirjasto-uni. Sarjakuva. Savonlinna 1998. Savonlinnan kaupunginkirjasto. 7 sivua.
Tsirnam bai. Sarjakuva. Tampere 1999. Suuri kurpitsa. 32 sivua.
Arjen vartijat. Sarjakuva. Savonlinna 2000. Omakustanne. 28 sivua.
Punajäkälä. Sarjakuva. Oulu 2005. Asema. 51 sivua.
ranskankielinen käännös
Lichen rouge. Kääntänyt Kirsi Kinnunen. [Bruxelles] 2008. La Cinquième Couche. 51 pages.
Seiniä päin. Sarjakuva. Kuopio 2005. Omakustanne. 32 sivua.
Lucifer. Sarjakuva. Kuopio 2006. Omakustanne. 22 sivua.
Tohtori Futuro. Sarjakuva. Oulu 2007. Asema. 110 sivua.
Lichen rouge : Punajäkälä. Sarjakuva. [Bruxelles] 2008. La Cinquiéme Couche. 51 sivua.
Paparoad. Sarjakuva. Helsinki 2008. Jyrki Heikkinen. 21 sivua.
Gallery of Wonders (Electrocomics) 2008 - julkaistu ainoastaan verkossa.
Hauska on tietää. Kuvarunoja. Omakustanne, 2009.
Apua on tulossa. Kuvarunoja. Oulu 2010. Asema. 84 sivua.
NÄYTTELYT

2002 Sarjakuvaviikko, Galleria Sorry, Savonlinna
2006 Suomalaisia päähenkilöitä, Daiga Daiga Duun Mini-Galleria, Kuopio
2006 Miehen mallisto, Cosmic Comic Cafe, Turku
2006 Uusittu miehen mallisto, Pohjolan Sanomien näyttelytila, Kemi
2007 Kotiinpaluu, Kirjastokeskus Aralis, Helsinki
2007 Järjestyksen vuoksi, Päivälehden museon Kuplagalleria, Helsinki
2008 Saapuva tavara, Anna Korhonen OY, Kuopio
2008 Kahdeksan piirrosta, Kirjakauppa Oiva, Kuopio
2009 Muuttuja, Lifestyle Kauppa, Oulu
2009 Flying high, Myymälä2, Helsinki
2009 Kiitosvirret-comics poetry, Kinodvor, Ljubljana, Slovenia

YHTEISNÄYTTELYT

2001 Kuvataideyhdistys Ars Nova ry:n vuosinäyttely, Savonlinnan taidemuseo
2001 Etelä-Savon aluetaidenäyttely, Mikkelin taidemuseo
2002 Ars Nova Liikkeellä, Savonlinna
2003 Kuvataideyhdistys Ars Nova ry:n vuosinäyttely, Savonlinnan taidemuseo
2003 Vuokala 03, Savonranta
2003 I work, Työmaakoppi, Tampere
2003 Mitä me tiedämme puista ? Lusto, Punkaharju
2003 Far from justice, Wanha Jokela, Joensuu
2004 Vuokala 04, Savonranta
2004 Kuvataideyhdistys Ars Nova ry:n Syysnäyttely, Kaupunginkirjasto, Galleria
Hyrrä, Galleria Knut Posse, Savonlinna
2005 Here, in the land of living , 6 Salão Lisboa de ilustração e banda desenhada,
Lissabon, Portugali
2005 Vuokala 05, Savonranta
2006 Soleil de minuit, Festival International de la Bande Dessinée, Angoulême,
Ranska
2006 Bonus - Pohjois-Savon kuvataiteen aluenäyttely, Kuopion taidemuseo
2006 Sarjakuva, Stripdagen Haarlem, Hollanti
2006 Vuokaala 06, Savonranta
2006 Sarjakuva-Strips uit Finland, Vlaams-Nederlands Huis de Buren, Brysseli
2007 Jotta muistaisin (Tarja Juntunen, Jukka Paalanen, Jyrki Heikkinen) GalleriAri,
Mikkeli
2007 International Comics Festival BOOMFest-2007, Pietari
2007 European Comics Cartography, Museo Nazionale of Ravenna, Italia
2008 Le Cabinet damateur de La 5c Couche, Galerie Petits Papiers, Brysseli
2008 Sarjakuva BD Finlande, Aix-en-Provence, Ranska
2008 Sarjakuva BD Finlande, Amiens, Ranska
2008 Vuokala 08, Savonranta
2008 Ihmisyyden taito, XIII Mäntän kuvataideviikot
2008 Muistissamme, Itä-Suomen aluenäyttely, Kuopion korttelimuseo
2008 Evviva! Ars Libera 50 vuotta, Kuopion taidemuseo
2008 Vispo, Bar Kuka, Turku
2008 Finnish Comics, Moskovan kirjamessut, Venäjä
2009 Glömp X, Bilbolbul, Bologna, Italia
2009 GlömpX, Bedeteca/Feira Laica, Lissabon, Portugali
2009 GlömpX, Muu, Helsinki
2009 GlömpX, Boomfest, Pietari, Venäjä
2009 Greetings from Cartoonia, Slovenian etnografinen museo, Ljubljana, Slovenia


VIERAILUT

Kutsuvieraana kotimaisissa kirjallisuustapahtumissa, mm. Lahden runoviikot 2003

Etelä-Savon taidetoimikunnan ja Tsekin kulttuuriministeriön kutsuvieraana Olomoucissa
Festival Basniku -runofestivaalilla 25. - 29. 4. 2005

Lissabonin kansainvälisen kuvitus- ja sarjakuvafestivaalin kutsu- ja näyttelyvieraana
19. - 22. 5. 2005

Angoulêmen kansainvälisen sarjakuvafestivaalin kutsu- ja näyttelyvieraana 26. - 29.1.2006

Stripdagen Haarlemin kansainvälisen sarjakuvafestivaalin kutsu- ja näyttelyvieraana 2. – 3.6. 2006

Pietarin kansainvälisen sarjakuvafestivaalin, BOOMFest-2007:n kutsu- ja näyttelyvieraana 28.-30.9.2007

Slovenian graafisen taiteen 28. biennaalin kutsu- ja näyttelyvieraana 21. – 25.10.2009


JÄSENYYDET

Kuopion kuvataiteilijat ry
Suomen kirjailijaliitto ry
Sarjakuvantekijät ry

Tekstinäyte


Jos yötä ei enää ole

Jos yötä ei enää ole/
eikä pesää/
ja irtoaa unestaan/
tajuamisenraivoonsa tämä/
eksytetty olento ilmaa iskien/
ja sen kivikuilusta nouseva huuto,//

ovat sinun nämä muurit/
leimahduksen portaat kaikki/
tämän hetken helmiportti, huimauksessa/
haarautuvat lasikadut/
samankaltaisina/
jalkojesi alta putoavat//


(Teoksesta Hieno, pieni kiekura, Otava 2006)


Mistä me tunnemme toisemme/
Me olemme samaa/
sähisevää laumaa/
samalle matkalle/
valoon sysätyt/
huojumme luvatun/
maan reunalla/
laulelemme/
puuskutamme leikeissä/
saman siivekkään/
unen/
ohikiitävän ajatuksen/
nälässä/
pystyyn eksyneet/
samaan sokaisevaan/
muistikuvaan samaan/
pakahduttavaan/
hetkeen juuttuneet


(Teoksesta Pois voihke ja valitus, Otava 2004)