Tihlä, Hilda
Elämäkertatietoa
Hilda Tihlä
s. 8.2. 1870 Jämsässä
k. 27.3. 1944 Neuvostoliiton Belomorskissa
Sosialistisesti suuntautunut kirjailija Hilda Tihlä oli edelläkävijä niin työnväen kuin naisten aseman kuvaajana. Aluksi Tihlä kirjoitti Tolstoin hengessä, mutta kirjailijauransa aikana hän alkoi keskittää voimiaan yhä enemmän edistääkseen työväen vallankumousta ja naisasiaa. Kertomuksissa kuvataan usein köyhää maaseutuväestöä. Sisällissodan aikoihin Tihlä asettui punaisten puolelle ja siirtyi myöhemmin Neuvostoliittoon. Tihlältä ilmestyi novelleja sekä muutama romaani 1900-luvun neljän ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Näihin kuuluvat mm. Leeni (1907) ja Ihmisiä (1916), novellikokoelma Metsäkyliltä (1909) sekä kaksiosainen romaani Lehti kääntyy (1934-36).
(Klassikkokirjasto)
- - -
Hilda Tihlä syntyi Jänisän Juokslahdella v. 1870. Vanhempien avioeron jälkeen Hildan isä luopui talonpidosta, ja ainoa tytär joutui sukulaisten hoiviin. 19-vuotiaana Hilda lähti Helsinkiin. Liittyminen kreikkalaiskatoliseen kirkkoon ja avioliitto Karl Gustaf Georg Nicklinin kanssa v. 1893 ovat ainoita tunnettuja tapahtumia Tihilän vaiheista 1890-luvulla. Jo vuosisadan lopulla hän lienee kuitenkin ollut mukana työväenliikkeessä, sillä hän kirjoitti työväenlehtien palstoille ensiksi nimellä Eugenia Nicklin, v:sta 1904 tyttönimellään.
Hilda Tihlä oli työväen naisliikkeen aktivisteja, mutta ei samalla tavalla näkyvä hahmo kuin esim. Hilja Pärssinen. Hän toimi Helsingin pälvelijataryhdistyksessä sekä työläislasten Ihanne-liitossa, jonka lehteä hän toimitti vv. 1908-15. Hän oli myös Työläisnainen-lehden avustaja.
Hilda Tihlä on vanhan työväenliikkeen kirjailijoista merkittävimpiä. Esikoisteos oli romaani Leeni, joka ilmestyi v. 1907. Se on kirjailijan ensimmäinen muunnelma köyhän maalaistytön kohtalosta pääkaupungissa. Nimihenkilö lähtee piiaksi Helsinkiin, oppii miellyttämään miehiä ja solmii avioliiton, mutta jää pian rakkaaksi leskeksi. Viattomasta maalaistytöstä on tullut laskelmoiva, tunteilla leikkivä nainen, joka lopulta tulee huijatuksi ja menettää omaisuutensa. Leeni päätyy prostituoiduksi. Päähenkilön psykologisesti oivaltavan kuvauksen lisäksi romaanilla on ansionsa 1880-luvulta 1900-luvun alkuun ulottuvalla sosiaali- ja sivistyshistoriallisena kuvauksena. Metsäkyliltä (1909) sisältää järkyttävän kertomuksen orvon Hetu-tytön kohtalosta (Kulkuri) . Jumalan lapsia ilmestyi v. 1911. Sen kolmessa kertomuksessa kuvataan köyhälistön lasten elämää, ja keskeisenä teemana on uskonnollinen herätys. Jumalan lapsia arvioitiin "pieneksi mestariteokseksi kirjallisuudessa" (J.V. Lehtonen) . Hilma, elämän satua -teoksen (1913) nimihenkilö ei sopeudu kaupunkielämän moraaliseen rappioon, ei myöskään Pelastusarmeijan riveihin, ja epätoivoinen pakoyritys päättyy itsetuhoon. Romaanissa Ihmisiä (1916) Tihlä siirtyy maalaisköyhälistön synkistä kohtaloista ristiriitojen raateleman porvarisperheen pariin. Rahavaltaa, perhetyranniaa ja kaksinaismoraalia suomiva teos oli kirjailijan viimeinen kotimaassaan julkaisema. Kansalaissodan jälkeen hänet vangittiin ja vapaaksi päästyään hän siirtyi Neuvosto-Karjalaan, jossa jatkoi menestyksellisesti kirjallista uraa ja mm. solmi uuden avioliiton. Hilda Tihlä kuoli v. 1944.
Lähteet:
Palmgren, Raoul: Joukkosydän. Vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus I. Porvoo 1966.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
s. 8.2. 1870 Jämsässä
k. 27.3. 1944 Neuvostoliiton Belomorskissa
Sosialistisesti suuntautunut kirjailija Hilda Tihlä oli edelläkävijä niin työnväen kuin naisten aseman kuvaajana. Aluksi Tihlä kirjoitti Tolstoin hengessä, mutta kirjailijauransa aikana hän alkoi keskittää voimiaan yhä enemmän edistääkseen työväen vallankumousta ja naisasiaa. Kertomuksissa kuvataan usein köyhää maaseutuväestöä. Sisällissodan aikoihin Tihlä asettui punaisten puolelle ja siirtyi myöhemmin Neuvostoliittoon. Tihlältä ilmestyi novelleja sekä muutama romaani 1900-luvun neljän ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Näihin kuuluvat mm. Leeni (1907) ja Ihmisiä (1916), novellikokoelma Metsäkyliltä (1909) sekä kaksiosainen romaani Lehti kääntyy (1934-36).
(Klassikkokirjasto)
- - -
Hilda Tihlä syntyi Jänisän Juokslahdella v. 1870. Vanhempien avioeron jälkeen Hildan isä luopui talonpidosta, ja ainoa tytär joutui sukulaisten hoiviin. 19-vuotiaana Hilda lähti Helsinkiin. Liittyminen kreikkalaiskatoliseen kirkkoon ja avioliitto Karl Gustaf Georg Nicklinin kanssa v. 1893 ovat ainoita tunnettuja tapahtumia Tihilän vaiheista 1890-luvulla. Jo vuosisadan lopulla hän lienee kuitenkin ollut mukana työväenliikkeessä, sillä hän kirjoitti työväenlehtien palstoille ensiksi nimellä Eugenia Nicklin, v:sta 1904 tyttönimellään.
Hilda Tihlä oli työväen naisliikkeen aktivisteja, mutta ei samalla tavalla näkyvä hahmo kuin esim. Hilja Pärssinen. Hän toimi Helsingin pälvelijataryhdistyksessä sekä työläislasten Ihanne-liitossa, jonka lehteä hän toimitti vv. 1908-15. Hän oli myös Työläisnainen-lehden avustaja.
Hilda Tihlä on vanhan työväenliikkeen kirjailijoista merkittävimpiä. Esikoisteos oli romaani Leeni, joka ilmestyi v. 1907. Se on kirjailijan ensimmäinen muunnelma köyhän maalaistytön kohtalosta pääkaupungissa. Nimihenkilö lähtee piiaksi Helsinkiin, oppii miellyttämään miehiä ja solmii avioliiton, mutta jää pian rakkaaksi leskeksi. Viattomasta maalaistytöstä on tullut laskelmoiva, tunteilla leikkivä nainen, joka lopulta tulee huijatuksi ja menettää omaisuutensa. Leeni päätyy prostituoiduksi. Päähenkilön psykologisesti oivaltavan kuvauksen lisäksi romaanilla on ansionsa 1880-luvulta 1900-luvun alkuun ulottuvalla sosiaali- ja sivistyshistoriallisena kuvauksena. Metsäkyliltä (1909) sisältää järkyttävän kertomuksen orvon Hetu-tytön kohtalosta (Kulkuri) . Jumalan lapsia ilmestyi v. 1911. Sen kolmessa kertomuksessa kuvataan köyhälistön lasten elämää, ja keskeisenä teemana on uskonnollinen herätys. Jumalan lapsia arvioitiin "pieneksi mestariteokseksi kirjallisuudessa" (J.V. Lehtonen) . Hilma, elämän satua -teoksen (1913) nimihenkilö ei sopeudu kaupunkielämän moraaliseen rappioon, ei myöskään Pelastusarmeijan riveihin, ja epätoivoinen pakoyritys päättyy itsetuhoon. Romaanissa Ihmisiä (1916) Tihlä siirtyy maalaisköyhälistön synkistä kohtaloista ristiriitojen raateleman porvarisperheen pariin. Rahavaltaa, perhetyranniaa ja kaksinaismoraalia suomiva teos oli kirjailijan viimeinen kotimaassaan julkaisema. Kansalaissodan jälkeen hänet vangittiin ja vapaaksi päästyään hän siirtyi Neuvosto-Karjalaan, jossa jatkoi menestyksellisesti kirjallista uraa ja mm. solmi uuden avioliiton. Hilda Tihlä kuoli v. 1944.
Lähteet:
Palmgren, Raoul: Joukkosydän. Vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus I. Porvoo 1966.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.