Huntus, Antti
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Ville Kangas
Elämäkertatietoa
Antti Huntus (s. 1978) on Kaustisilta kotoisin oleva runoilija. Koulutukseltaan hän on taidehistorian maisteri. Huntus on myös sanoittanut kansanmusiikkikappaleita sekä tehnyt mm. kansanmusikaalin Vihreä Haltiatar.
”Olen aina elänyt uskossa, että luovat ajatukset syntyvät parhaiten silloin, kun työ ja/tai ympäristö on mahdollisimman tylsä. Ainakin suuria historiallisia teoksia on kirjoitettu vankilan tyhjiä seiniä tuijotellen (mm. Paavali, Napoleon, Markiisi de Sade) tai sitten äärimmäisen köyhissä oloissa (Kivi, Joyce, Hamsun). Suomalaisten salomaiden virikkeettömässä autiudessa on puolestaan synnytetty eräitä merkittävimpiä kirjallisuuden, säveltaiteen ja kuvataiteen kansallisromanttisia teoksia.”
Lukukeskus
”Olen aina elänyt uskossa, että luovat ajatukset syntyvät parhaiten silloin, kun työ ja/tai ympäristö on mahdollisimman tylsä. Ainakin suuria historiallisia teoksia on kirjoitettu vankilan tyhjiä seiniä tuijotellen (mm. Paavali, Napoleon, Markiisi de Sade) tai sitten äärimmäisen köyhissä oloissa (Kivi, Joyce, Hamsun). Suomalaisten salomaiden virikkeettömässä autiudessa on puolestaan synnytetty eräitä merkittävimpiä kirjallisuuden, säveltaiteen ja kuvataiteen kansallisromanttisia teoksia.”
Lukukeskus
Tekstinäyte
Joella on asemalaiturit
muistan jotain, mitä en ole kokenut //
muistan makuullaan seisovan voiman, /
uppoavan puun painon /
ja kiven totisen tahdon //
sekoittumisen suolaiseen veteen //
hauki hautuu kaislikossa /
kusikääre kaulassa //
kilikkeellä levähtää /
faarin tankoperse /
ja outo höty /
ohittaa onkijan /
vuosisataista vauhtia //
tahto ei mene taaksepäin //
ei ennen kuin ilta on uloskannettu, /
pakasta vedetty yön alunen
(Teoksesta Juuret rikkovat haudat, Enostone 2007)
muistan jotain, mitä en ole kokenut //
muistan makuullaan seisovan voiman, /
uppoavan puun painon /
ja kiven totisen tahdon //
sekoittumisen suolaiseen veteen //
hauki hautuu kaislikossa /
kusikääre kaulassa //
kilikkeellä levähtää /
faarin tankoperse /
ja outo höty /
ohittaa onkijan /
vuosisataista vauhtia //
tahto ei mene taaksepäin //
ei ennen kuin ilta on uloskannettu, /
pakasta vedetty yön alunen
(Teoksesta Juuret rikkovat haudat, Enostone 2007)