Hirvonen, Hannu

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Tammi

On sama kuin

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

aforismikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat
runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

aforismikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

aforismikokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Haluan teksteissäni kaataa raja-aitoja. Huumori, vakava, korkea, matala,
syvällinen ja saippuanliukas pinta, kaikki ovat yhtä tärkeitä. Tekstini ovat
kaikkiruokaisia sikoja täsmälleen Juicen, Pulkkisen ja Horatiuksen tarkoittamassa
mielessä, parhaiten nii
Kirja on kone. Se rakentuu lukiessa ja surahtaa käyntiin kun tarina on lopussa. Se käyttää lukijan muistoja ja tietoja ja tunteita hyväkseen samaan tapaan kuin tekijänsäkin tietoja ja tunteita. Jotkut varmasti suunnittelevat kirjojensa teemaa tarkasti ja huolella. Minä olen huomannut teemani vasta myöhemmin. Ne ovat kai kirjoittaneet kirjaa.

Parhaat kirjat ajatteluttavat. Minä olen miettinyt Elias Canettin Sokeat -teosta vuosikausia. Lukiessa en siitä oikeastaan edes kovin paljon pitänyt. Tietysti voi käydä niinkin,että kirja on helppo ja hauska, viisas ja tärkeäkin. Ja vielä myyntimenestys kaiken lisäksi. Mutta ei kaikkien kirjojen tarvitse olla sellaisia.
MAKUASIOITA:

Unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset: kirjat, musiikki, kuvataide, elokuvat jne.:
Elämäni varmasti merkittävin taiteellinen kokemus sattui kesällä 1975. Oli syntymäpäiväni ja postissa oli juuri tullut Non Stop -sarjakuvalehden ilmainen näytenumero. Istuin portailla ja luin lehden monta kertaa. Elämä tuntui rikkaalta ja ihmeelliseltä.

Pienenä mielikirjani oli kuulemma Marjatta Kureniemen suomentama Tammen Kaikkein kultaisin kirja. Se päättyy sanoihin "Minä pidän kaikista ja kaikki pitävät minusta". Kirsi Kunnas oli myös suosikkini, niin myös nykyään.

Luin äitini kanssa lapsena myös dada-runoja. Kuuntelimme radioteatterin Aniara-kuunnelmaa (Martinsonin upea avaruusrunoelma) sekä kuunnelmaa Castrénin matkoista. Nuorena minua kiinnosti sarjakuvien lisäksi mm. scifi. Lem oli kova nimi, samoin Vonnegut.

Suosikit vaihtelevat ja niitä tulee lisää. Olen harrastanut paljon mm. Soltzenitsyniä, Elias Canettia, Huovista ja monia muita. Esseistä nautin ehkä eniten. Veijo Meri ja Brodsky ovat ykkösnimiä tällä saralla. Leena Krohnia luin jossain vaiheessa urakalla.Olen kiinnostunut vanhasta kirjallisuudesta ja myyteistä, runojakin luen.

Tietokirjallisuutta olen lukenut viimeisen kymmenen vuoden aikana varmaan enemmän kuin kaunokirjallisuutta. Minua kiinnostaa historia ja muut kulttuuritieteet, evoluutio, psykologia ja viime vuosina etenkin tietoisuuden kehitys. Sivistykseni on laajaa ja pinnallista, innostun helposti tonkimaan jotain asiaa, mutta vuosikausien paneutuminen ei oikein jaksa kiinnostaa. Olenkin ehkä enemmän popularisoija kuin tutkijatyyppi. Jotain ehkä on kiinnostusteni keskiössä: vallan ja vallattomuuden, tarinoiden ja propagandan, myyttien ja päivänpolitiikan, filosofian, muistin ja eläimellisten vaistojen sotkuinen lankakerä.

Musiikista: Lapsena kuuntelin esim. raumalaisia merimieslauluja ja työväenlauluja. Marssin ympäri kotia ja lauloin: raakaa sortovaltaa vastaan, nostaa maasta armeijastaan jalon kansan parhaat pojat taistelohon. Kasvatukseni EI ollut mitenkään poliittista. Teinivuosina iski punk ja uusi aalto. Kollaa kestää -yhtyeen jäähyväiset aseille oli ensimmäinen levyni. Kova juttu vieläkin. Vähän myöhemmin kuuntelin mm. The Whota, Rollareita, Doorsia yms. Tein bändin kanssa suomalaisia versioita mm. Beach Boysin kappaleista. Iski silloin kyllä omankin ajan musiikki, mm. Joy Division ja Smiths. Myöhemmin tärkeitä juttuja ovat olleet Van Morrison, Joni Mitchell, Hector, Nurmio, Röyhkä...niitähän riittää. Huda hudaa ja Hulalalaa. Viime vuosina olen enimmäkseen kuunnellut brasilialaista ja afrikkalaista musiikkia. Milton Nascimento, Gilberto Gil, Baaba Maal, sanovatko jotain? Bob Marley on myös kestosuosikkini.

Käyn taidenäyttelyissä, niissä minua kiinnostaa myös uusi ja omituinen. En ole kuitenkaan kovin akiivinen taiteenharrastaja. Elokuvista pidän myös, mutta intohimo nekään eivät ole. Muutamia suuria elämyksiä: Tarantinot, venäläinen elokuva Auringon uuvuttamat ja monet muut klassikot. Disneyn Liisa ihmemaassa on upea, täydellinen. Samoin Wallace ja Gromit -pätkät.Olen harrastanut kavereideni vaikutuksesta myös silkkaa roskaa: John Watersia ja Visa Mäkistä. Periaattessa kuitenkin pidän hyvistä elokuvista. TV:n puolelta mieleeni ovat jääneet etenkin Dennis Potter -sarjat. Laulava salapoliisi on lähellä sitä mitä minä haen, huumorin ja vakavan sekoitusta.

Fiktiivinen henkilö, johon voisin samaistua:
Nuorena ehkä samaistuin fiktiivisiin henkilöihin. Nyt minun ei enää tarvitse. Uskon, että jokainen ihminen on riittävän fiktiivinen jo itsestäänkin.

Mieluisa paikka maailmalla, kotimaassa, fantasiamaailmassa:
Viihdyn saaristossa, sielläkin mieluummin rantakalliolla kuin vesillä. Talvinen kaislikko, kallioiset metsät, ne ovat maisemaani. Käyn kuitenkin mielelläni uusissakin maisemissa, niihin tutustun mieluiten jalan. Lapsuusmaisemat ovat kuitenkin tärkeimpiä. Kun painan silmät kiinni, voin nähdä edessäni hyvin tarkan kuvan kotipihastani, rantatiestä ja meren rannasta Turun Hirvensalossa.

Kiehtova historiallinen henkilö tai aikakausi:
Vanhat ajat ja kulttuurit kiehtovat minua, siis eKr-luokitellut etenkin. Toinen kiinnostukseni aihe on 1920-30 -luvut ja etenkin Eurooppa silloin. Saksa ja Neuvostoliitto ja Suomi tietenkin.

Asiat ja ilmiöt, jotka ärsyttävät:
Jäätelötuutin metallinen suojapaperi hampaissa.Tyhmyys. Myös oma.

Elämäkertatietoa

vanhemmat: Heli Hirvonen (os. Pousi) ja Toivo Hirvonen

Olen ollut töissä mm. rehutehtaassa ja kirjakaupan varastossa. Osakuntaaktiivina (TVO) kulutin ansiokkaasti osakunnan nahkasohvaa. Olen mukana myös Kauk! Kirja astuu ulos kansistaan -ryhmässä. Sen tarkoitus on pidentää kirjojen elinkaarta ja aktivoida lukijoita.

opinnot: kulttuurihistorian, yleisen historian ja Rooman kirjallisuuden opintoja, TeaK:in elokuvakäsikirjoituskurssi

palkinnot:Varsinais-Suomen musiikkioppilaitoksen pop-rock-jazz -osaston singer-songwriter-showcase -kisan voitto Jep jep jep -yhtyeen kanssa 1996
Rocklyriikkakisa, Lapua: 3. sija Kaakelikoira-yhtyeen kanssa

harrastukset: musiikin tekeminen, divarikiekko (katselijana)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Nuortenkirjat Haudasta nousee hemmo (WSOY 2010) ja Keikalla katoaa Gibson (WSOY 2011) kirjoitettu salanimellä M. E. Kuusi, jonka taakse kätkeytyy kuusi kirjailijaa:
Hannu Hirvonen, Tuula Kallioniemi, Raili Mikkanen, Katariina Romppainen, Aira Savisaari ja Katri Tapola.

Tekstinäyte

Luku nuortenromaanista Kynnet ja päivät. Romaani
on kertomus aikamatkailun pioneerivaiheista, työtehtävät ovat tässä heittäneet päähenkilö
Ville Pihlajan antiikin Puteoliin.

24. GENIUS OHJAA NUORISOA

Puteolin satama kuhisi kuin muurahaiskeko kesähelteellä. Lasteja purettiin. Niilin nousuvedet
virtasivat viljaksi jalostuneina kohti imperiumin kultaista keskipistettä. Kauppamiehet neuvottelivat
hinnoista ja toimituksista. Papyrusta ja pellavaa laskettiin maihin, kallisarvoiset lasimaljat siirtyivät
kädestä käteen kuin viestinä valtakunnan rikkaudesta. Laivojen miehistöt täydensivät vesi- ja
muonavarastoja paluumatkaa varten.

Hieman sivussa erään kujan hämärässä joukko nuorukaisia oli pahanteossa. He raaputtivat kivellä
graffiteja varastorakennuksen seinään, naureskelivat hengentuotoksilleen ja tönivät toisiaan.
Oi aikoja, oi tapoja!

- Mitä miehiä ja kenen asialla?

Pojat säikähtivät ärähdystäni. Vielä enemmän he pelästyivät huomatessaan tuon kuin päittensä
sisältä kuuluneen äänen utuisen isännän. Vain yksi pojista jäi seisomaan selkä seinää vasten terävä
kivi kädessään. Muut pujahtivat pakoon eri suuntiin liukkaasti kuin kujakissat.

- Mitä sinä siihen kirjoitit?

Poika väistyi vapisten graffitin tieltä. Varjossa tekstiä oli vaikea erottaa. Tavasin sanoja pitkän aikaa,
ennen kuin tajusin sen sisällön.

Crescens, quisque meam futuet rivalis amicam,
illum secretis montibus ursus edat.

- Aika hyvä. Sehän on runomitassa, eleginen distikon. Itsekö tuon keksit?

- Ei kun kaverit opetti.

Runo kuvasi mielestäni kauniilla ja ajattomalla tavalla nuoren miehen henkistä maisemaa,
niitä ajatuksia, joita elämä mieleen pakottaa. Sisältö on suurinpiirtein tämä:

Jos joku kilpailijani vain panee tyttöäni,
syököön karhu hänet syrjäisillä vuorilla.

Poika katsoi minua vielä vapisten:

- Oletko sinä minun geniukseni?

Genius oli suojelushenki. Sellainen uskottiin jokaisella ihmisellä ja jopa paikoillakin olevan.
Kysymys huvitti minua kovasti.

- Saatan ollakin. Annapas kun kerron sinulle millainen kunnon graffiti oikein on!

Sain selittää pojalle pitkään ennen kuin hän ymmärsi mitä tarkoitin. Lopulta hän raaputti seinään melko tyydyttävän version:

KILROY WAS HERE


VIRUSTURISMIA

Sehän oli nokka sen
Hong Kongin hanhen
joka vuoti sen
uutisen
jokavuotisen,

että aivastuksen voimalla
voi kiertää koko
maailman.

(julkaisematon loru)

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2004.