Kaijaa, Eino

Synnyinaika

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

Veturinkuljettaja
Korjaamopäällikkö
Veturimiesten esimies
Eläkkeellä

Tekstinäyte

Aleksi oli pyytämässä vapaata, jotta ehtisi käydä kotipuolessa. Mestari katseli papereitaan ja sanoi:
- Kyllä te vapaata saatte mutta nyt teidän pitää tehdä töitä hieman tiiviimmin. Sitten kun palaatte, minä saatan käyttää teitä taas ahkerammin kuin muita.
Kotimatka oli edennyt jo Riihimäelle. Asemahallissa häntä vastaan asteli Tero, joka oli saanut jäädä Riksuun lämmittämään. Pojat ilostuivat toistensa näkemisestä. Tero alkoi kertoa:
- Tässä yhtenä iltana olin menossa kotoa kylille päin kun Teuron Matin äiti tuli vastaan ja alkoi jutella. Hetken päästä hän kysyi minulta: "Tiedätkö, onko se meidän Matti mennyt naimisiin? Sellaista puhuvat. Minulle hän ei ole puhunut mitään. Mikä sitä poikaa vaivaa? Kyllähän äidin pitäisi poikansa naimisiinmenot kuulla häneltä itseltään eikä kylältä juorupuheista." Tällaista se minulle jutteli. Enhän minä siihen osannut mitään kertoa. Nehän on Matin asioita. Nyt minun on mentävä. Vartin päästä alkaa valmistus Hesan reissuun. Lähden hiilipiipulla paikun röykytykseen; se on yhtä lähtöä ja pysähtelyä ja painemittarin viisari on rauhaton, morjenst.
Matkalla asemalta kotiin Aleksi tapasi naapurinpojan, Oksasen Paulin. Kylän mainittavimmat tapahtumat kerrottuaan Pauli ehdotti:
- Lähdettäiskö saunan jälkeen naapurikylään tansseihin? Kai moottoripyörällä mennään. Nythän on melko lämmin ilma, alle kymmenen miinusasteen. Poikkea meille niin saat Apu-lehden vilastavaksi.
Lauantai-ilta oli jo niin pitkällä, että koko perhe oli kotiutunut Aleksin kiivetessä talon yläkerrassa olevaan vuokrahuoneeseen.
- No sielhä se veturmies tulloo, ollaa jo vähä vartuttukin ku ei varmaa tiijetty mil junal sie tulet, lehteä lukeva isä tervehti.
Äidin kasvoille oli palannut tuttu leipomispäivän punoitus ja hän jatkoi isän tervehdystä.
- Riisuha vaatteet ja käyvvää kahvil. Syyvvää sitt ku ollaa tultu saunast. Enneku unohan niin täs on tuon puutarhuri Usanohvin rouvan siul laittama hyytelöpurkki mustastviinimarjast. Hää sano, jot siun nuoren miehen pittää syyvä seevitamiinii ja mustasviinimarjas sitä kuulema on.
- Kyl on mukava tulla kottii, ku tääl on ain niin hyvät tuoksut ja hyvälhä ne maistuutkii. Tapasin tuos tulles Paulin ja hää ehottel kylil lähtöö. Katotaa nyt, jaksaaks sitä lähtii ku sauna jälkee on syönt mahan täytee äitin laittamii ruokii, Aleksi tuumaili.


(Lähtöpesä 2006)