Kylätasku, Jussi
Elämäkertatietoa
kirjoittanut myös nimellä Hra Kirjailija Jussi
vanhemmat: portinvartija Erkki Kylätasku ja mielisairaanhoitaja Helena Kanninen
opinnot: yo 1963
palkinnot:
1965 J. H. Erkon rahaston kirjoituskilpailu, runot 1. palkinto
Tampereen kirjaston kilpailu, runot 1. palkinto 1967 Tampereen kirjallisuuspalkinto 1970 Valtion näytelmäpalkinto 1973 Valtion elokuvapalkinto 1974 Tampereen Teatterikesän palkinto 1976 Jussi-patsas 1980 Pohjoismainen kuunnelmapalkinto
vanhemmat: portinvartija Erkki Kylätasku ja mielisairaanhoitaja Helena Kanninen
opinnot: yo 1963
palkinnot:
1965 J. H. Erkon rahaston kirjoituskilpailu, runot 1. palkinto
Tampereen kirjaston kilpailu, runot 1. palkinto 1967 Tampereen kirjallisuuspalkinto 1970 Valtion näytelmäpalkinto 1973 Valtion elokuvapalkinto 1974 Tampereen Teatterikesän palkinto 1976 Jussi-patsas 1980 Pohjoismainen kuunnelmapalkinto
Prix Italia kunniamaininta
Teatterikeskuksen Vuoden Teatteriteko-kunniakirja (Maaria Blomman ensemble)
Valtion elokuvapalkinto (Reima Kekäläisen ja Ahti Haljalan kanssa) 1989 Lea-palkinto 1990 Työväen Teatteri-palkinto 1993 Lea-palkinto
Jussi Kylätasku -seura myöntää vuosittain Jussi Kylätasku -palkinnon, joka on joka toinen vuosi myönnettävä dramaturgipalkinto. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran 2007. (Lähde: Wikipedia)
Makuasioita:
Unohtumattomia taide-elämyksiä:
on tällä iällä ja dementian asteella ylivoimaista panna järjestykseen. Musikaalinen en ole; kirjoja, elokuvaaa ja teatteria olen ahminut pienestä pitäen, kuvataiteitakin aika ajoin seurannut oikein rakkaudella. Luettelen tässä vain tekijät, joiden muotokuvia pidän työhuoneeni seinällä: - Charles Chaplin - William Shakespeare - August Strindberg - Bertolit Brecht - Samuel Beckett - Luis Bunuel - Jean-Luc Godard
Fiktiivinen henkilö, johon voisin samaistua:
on kova pähkinä vanhalle näytelmäkirjailijalle. Alaluokilla koulussa kirjoitin aineen, jossa tein kalareissun Huckleberry Finnin kanssa. Mark Twainin romaani samasta hampuusista on minulle yhä edelleen keskeistä suurta kirjallisuutta.
Mieluisa paikka:
ei ainakaan saa olla meluisa. Maailmaa tunnen vähän; Machu Picchulla tuli tunne, että vuosi siellä tahi jossakin muualla vuoristomajassa kirkastaisi sieluni. Kotimaassa viihdyn kotosalla, muualla käyn milloin missäkin tapaamassa ihmisiä. Fantasiamaailmaa minulla ei valitettavasti ole.
Kiehtova historiallinen henkilö:
vähien fragmenttien perusteellakin on Jeesus. Oman aikamme ohella olen kirjoittanut eniten antiikin Roomasta - kiehtonut vai askarruttanut? Molempia. Aikakoneella minä kyllä ajaisin ohi Ateenaan katsomaan Euripideen Heraklesta.
Asioita ja ilmiöitä, jotka ärsyttävät:
on joka-aamuinen sanomalehti täynnään. Minä rakastan tätä maailmaa ja ihmiselämää lääkärin määräyksestä.
Teatterikeskuksen Vuoden Teatteriteko-kunniakirja (Maaria Blomman ensemble)
Valtion elokuvapalkinto (Reima Kekäläisen ja Ahti Haljalan kanssa) 1989 Lea-palkinto 1990 Työväen Teatteri-palkinto 1993 Lea-palkinto
Jussi Kylätasku -seura myöntää vuosittain Jussi Kylätasku -palkinnon, joka on joka toinen vuosi myönnettävä dramaturgipalkinto. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran 2007. (Lähde: Wikipedia)
Makuasioita:
Unohtumattomia taide-elämyksiä:
on tällä iällä ja dementian asteella ylivoimaista panna järjestykseen. Musikaalinen en ole; kirjoja, elokuvaaa ja teatteria olen ahminut pienestä pitäen, kuvataiteitakin aika ajoin seurannut oikein rakkaudella. Luettelen tässä vain tekijät, joiden muotokuvia pidän työhuoneeni seinällä: - Charles Chaplin - William Shakespeare - August Strindberg - Bertolit Brecht - Samuel Beckett - Luis Bunuel - Jean-Luc Godard
Fiktiivinen henkilö, johon voisin samaistua:
on kova pähkinä vanhalle näytelmäkirjailijalle. Alaluokilla koulussa kirjoitin aineen, jossa tein kalareissun Huckleberry Finnin kanssa. Mark Twainin romaani samasta hampuusista on minulle yhä edelleen keskeistä suurta kirjallisuutta.
Mieluisa paikka:
ei ainakaan saa olla meluisa. Maailmaa tunnen vähän; Machu Picchulla tuli tunne, että vuosi siellä tahi jossakin muualla vuoristomajassa kirkastaisi sieluni. Kotimaassa viihdyn kotosalla, muualla käyn milloin missäkin tapaamassa ihmisiä. Fantasiamaailmaa minulla ei valitettavasti ole.
Kiehtova historiallinen henkilö:
vähien fragmenttien perusteellakin on Jeesus. Oman aikamme ohella olen kirjoittanut eniten antiikin Roomasta - kiehtonut vai askarruttanut? Molempia. Aikakoneella minä kyllä ajaisin ohi Ateenaan katsomaan Euripideen Heraklesta.
Asioita ja ilmiöitä, jotka ärsyttävät:
on joka-aamuinen sanomalehti täynnään. Minä rakastan tätä maailmaa ja ihmiselämää lääkärin määräyksestä.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Julkaisemattomat näytelmäkäännökset:
englanti
- Haapoja, käänt. Anselm Hollo - alkuteos Haapoja
- The Emperor and the Boy, käänt. Ritva Poom - alkuteos Keisari ja poika
- The Oven, käänt, Diana Tullberg - alkuteos Uuni
ranska
englanti
- Haapoja, käänt. Anselm Hollo - alkuteos Haapoja
- The Emperor and the Boy, käänt. Ritva Poom - alkuteos Keisari ja poika
- The Oven, käänt, Diana Tullberg - alkuteos Uuni
ranska
- Le poêle, käänt. Hélène Laszlo - alkuteos Uuni
ruotsi
- Kör, slakta, käänt. Lars Huldén - alkuteos Aja hitosti
- Ungen, käänt. Mats Huldén - alkuteos Uuni
saksa:
- Der Ofen, käänt. Friedbert Stohner - alkuteos Uuni
viro
- Runar ja Küllikki, käänt. Sirje Kiin - alkuteos Runar ja Kyllikki
- Runar ja Kyllikki, käänt. Sirje Rustsoo - alkuteos Runar ja Kyllikki
venäjä:
- Matti Väkevä, käänt. Matti Krepysh - alkuteos Matti Väkevä
- Runar i Kjullikki, käänt. Jaana Zhemoitel - alkuteos Runar ja Kyllikki
Näytelmät
Aja hitosti Joensuun kaupunginteatteri 1970
Asento! Joensuun kaupunginteatteri 1971
Runar ja Kyllikki Kotkan kaupunginteatteri 1974
Ringportin linja Helsingin kaupunginteatteri 1975
Matti Väkevä Petroskoin Suomalainen teatteri 1976
Kenraali Spoof Turun kaupunginteatteri 1980
Maaria Blomma Tampereen Teatterikesä (Radioteatteri) 1980
Gracchuskan pojat Lappeenrannan kaupunginteatteri 1981
Hentomielinen
Hilarius Tampereen työväenteatteri 1984
Merkonomin blues Ryhmäteatteri 1986
Älä vedä pois Helsingin kt, Takaovi 1988
Haapoja Turun kaupunginteatteri 1989
Putous Tampereen teatteri Frenckell 1991
Keisari ja Poika Oulun kaupunginteatteri 1992
Hetki lähtöni lyö Oulun kaupunginteatteri 1992
Hero Kotkan kaupunginteatteri 1992
Tulos! Vastuu! Turun kaupunginteatteri 1993
Caligula Seinäjoen kaupunginteatteri 1997
Armi ja Totte 1998
Caligula 2000
TV-näytelmät
Aja hitosti TV1 1971
Uuni TV2 1980
Kenraali Spoof TV2 1982
Gracchuskan pojat TV2 1984
Hamppari. Huora. TV2 1986
Voi pojat TV2 1988
Onnea matkaan TV1 1988
Valkoinen nainen TV2 1989
Hero TV2 1992
Anna muisto TV1 1999
Kivat sulle. Moi TV1 1999
Jakkulista feministi TV1 1999
Karjala, rakkaani TV1 2001
Radiokuunnelmat
Matti Väkevä 1972
Hentomielinen Hilarius 1974
Uuni 1979
Catilina 1980
Maaria Blomma 1980
Juna kulkee Keravalle 1982
Sinäkö, Brutus? 1982
Suudelmin suljetut kirjeet 1985
Jörn Helveten balladi 1986
Jokamies 1988
Laskevan auringon talo 1992
Sulje silmäsi vain 1993
Keisari ja Poika 1994
Ranskalaiset korot 1996
Runar ja Kyllikki (sov.Väinö Vainio) 1999
Iivarin äärellä 2000
Elokuvakäsikirjoitukset
Kun taivas putoaa Risto Jarva 1971
Yhden miehen sota Risto Jarva 1973
Mies joka ei osannut sanoa ei Risto Jarva 1975
Loma Risto Jarva 1976
Ihmemies Antti Peippo 1979
Tie naisen sydämeen Pekka Parikka 1997
Oopperalibretot
Lätäkkö Ari Vakkilainen 1988
Ruhtinas ja rusinapulla Perttu Hietanen 1996
Osuuksia antologioissa
Suomalaisia ääniä, kuunnelmia 1970-74, Otava 1976 (Matti Väkevä)
Suomalaisia kuunnelmia 1978-81, Gummerus 1982 (Uuni)
Der heilige Bischof Heinrich und der grausame Mörder Lalli sowie andere finnische Stucke, Henschelverlag Berlin 1980 (Kyllikki und Runar, ubersetzung von Marja-Leena Vähäniemi)
Ramppi palaa, suomalaisia näytelmiä 1974-1981, Otava 1983 (Gracchuskan pojat)
Dramat-en spegel, 10 finska pjäser, Nordisk Teaterunion 1983 (Maaria Blomma, översättning Lars Huldén)
Drama Contemporary: Scandinavia, Paj Publications New York 1989 (Mary Bloom, translated by Tim Steffa)
Uuni; engalnninkielisessä teoksessa Stages of chaos : the drama of post-war Finland /ed. by Pirkko Koski & Steve Wilmer
ruotsi
- Kör, slakta, käänt. Lars Huldén - alkuteos Aja hitosti
- Ungen, käänt. Mats Huldén - alkuteos Uuni
saksa:
- Der Ofen, käänt. Friedbert Stohner - alkuteos Uuni
viro
- Runar ja Küllikki, käänt. Sirje Kiin - alkuteos Runar ja Kyllikki
- Runar ja Kyllikki, käänt. Sirje Rustsoo - alkuteos Runar ja Kyllikki
venäjä:
- Matti Väkevä, käänt. Matti Krepysh - alkuteos Matti Väkevä
- Runar i Kjullikki, käänt. Jaana Zhemoitel - alkuteos Runar ja Kyllikki
Näytelmät
Aja hitosti Joensuun kaupunginteatteri 1970
Asento! Joensuun kaupunginteatteri 1971
Runar ja Kyllikki Kotkan kaupunginteatteri 1974
Ringportin linja Helsingin kaupunginteatteri 1975
Matti Väkevä Petroskoin Suomalainen teatteri 1976
Kenraali Spoof Turun kaupunginteatteri 1980
Maaria Blomma Tampereen Teatterikesä (Radioteatteri) 1980
Gracchuskan pojat Lappeenrannan kaupunginteatteri 1981
Hentomielinen
Hilarius Tampereen työväenteatteri 1984
Merkonomin blues Ryhmäteatteri 1986
Älä vedä pois Helsingin kt, Takaovi 1988
Haapoja Turun kaupunginteatteri 1989
Putous Tampereen teatteri Frenckell 1991
Keisari ja Poika Oulun kaupunginteatteri 1992
Hetki lähtöni lyö Oulun kaupunginteatteri 1992
Hero Kotkan kaupunginteatteri 1992
Tulos! Vastuu! Turun kaupunginteatteri 1993
Caligula Seinäjoen kaupunginteatteri 1997
Armi ja Totte 1998
Caligula 2000
TV-näytelmät
Aja hitosti TV1 1971
Uuni TV2 1980
Kenraali Spoof TV2 1982
Gracchuskan pojat TV2 1984
Hamppari. Huora. TV2 1986
Voi pojat TV2 1988
Onnea matkaan TV1 1988
Valkoinen nainen TV2 1989
Hero TV2 1992
Anna muisto TV1 1999
Kivat sulle. Moi TV1 1999
Jakkulista feministi TV1 1999
Karjala, rakkaani TV1 2001
Radiokuunnelmat
Matti Väkevä 1972
Hentomielinen Hilarius 1974
Uuni 1979
Catilina 1980
Maaria Blomma 1980
Juna kulkee Keravalle 1982
Sinäkö, Brutus? 1982
Suudelmin suljetut kirjeet 1985
Jörn Helveten balladi 1986
Jokamies 1988
Laskevan auringon talo 1992
Sulje silmäsi vain 1993
Keisari ja Poika 1994
Ranskalaiset korot 1996
Runar ja Kyllikki (sov.Väinö Vainio) 1999
Iivarin äärellä 2000
Elokuvakäsikirjoitukset
Kun taivas putoaa Risto Jarva 1971
Yhden miehen sota Risto Jarva 1973
Mies joka ei osannut sanoa ei Risto Jarva 1975
Loma Risto Jarva 1976
Ihmemies Antti Peippo 1979
Tie naisen sydämeen Pekka Parikka 1997
Oopperalibretot
Lätäkkö Ari Vakkilainen 1988
Ruhtinas ja rusinapulla Perttu Hietanen 1996
Osuuksia antologioissa
Suomalaisia ääniä, kuunnelmia 1970-74, Otava 1976 (Matti Väkevä)
Suomalaisia kuunnelmia 1978-81, Gummerus 1982 (Uuni)
Der heilige Bischof Heinrich und der grausame Mörder Lalli sowie andere finnische Stucke, Henschelverlag Berlin 1980 (Kyllikki und Runar, ubersetzung von Marja-Leena Vähäniemi)
Ramppi palaa, suomalaisia näytelmiä 1974-1981, Otava 1983 (Gracchuskan pojat)
Dramat-en spegel, 10 finska pjäser, Nordisk Teaterunion 1983 (Maaria Blomma, översättning Lars Huldén)
Drama Contemporary: Scandinavia, Paj Publications New York 1989 (Mary Bloom, translated by Tim Steffa)
Uuni; engalnninkielisessä teoksessa Stages of chaos : the drama of post-war Finland /ed. by Pirkko Koski & Steve Wilmer
Tekstinäyte
MUMMO: Viime yönä taas ruumislauat kolisiit pihhaa.
HEIKKI: Mummu se ei mitään vilmiä ja näkötelevisioo tarvi. Senkun omasta päästään kattelee.
HILKKA: Voi äit, tänä päivänä! Miks työ ette millokaa ennusta mittää valosaa. Sulhasii ja morsiammii ja lapslykkyy ja...
HEIKKI: Mummu se ei mitään vilmiä ja näkötelevisioo tarvi. Senkun omasta päästään kattelee.
HILKKA: Voi äit, tänä päivänä! Miks työ ette millokaa ennusta mittää valosaa. Sulhasii ja morsiammii ja lapslykkyy ja...
RUNAR: Kuinka on töitä olt äiti?
HILKKA: Nelipäiväsil, ei se paljo kannata. Mut en mie valita, ko näi ihanan kaunis kesä saatii!
HEIKKI: Minulla olis muuten apupojan paikka sulle poika jos meinaan...
RUNAR: Austraaliaa jos sais laivalipu. Asemal ko tulin, on kauhiast mänt ihmisii...
(Laiho ja Kyllikki kävelevät tiellä.)
LAIHO: Päivää taloon!
HILKKA: Meijä poika tuli juur sotaväestä!
LAIHO: Sieltä saa mies ryhtiä. Kai te tuutte mukaan siihen uuteen kalastuskuntaan?
HILKKA: Onko täs kallaa nii erinomasest?
LAIHO: Se on semmonen tapa. Että näissä kotiseutuasioissa pidetään yhtä. Kala liikkuu. Tässä rannassa minä katiskaa pidin kun tää vielä minun oli. Hyvä kaislaranta, siinä viihtyy veten vilja.
HEIKKI: Tuohon rinteeseen kun laittas pottumaan, sais sanoo "Hilkan hyvää hiekkamaan perunaa".
LAIHO: Ei maar. Oltiin vaan ohikulussa. Saatan meidän likkaa rippikouluun. Se on arka liikkumaan yksinään. Olis se ollu mukava kun hän olis voinut jäädä pappilaan, mutta oli koulusta vuosi käymätä. Kirkkoherra on sitä taas jo kysyny, oli ollu kovasti tyytyväinen. Hyvä pappi se Kapeelahti on, semmonen hengessä palava mies. Papin pitää ollakin vähän liikaintonen. Vaikka se muuton elämässä yleensä pahasta onkin. No niin, siunausta vaan. - No Kyllikki! Älä nyt uneksi enää siinä! (menevät)
HILKKA: Pittääkii olla... Ko meille tää pieni palsta lohkastii.. Sammaa isänmaata myö Karjala heimo varjeltii ja kaavuttii. Se män ensimäinen veljeysaattee hurmio nii äkkii ohi. (Runar menee laiturille, ottaa ongen.)
HEIKKI: Ongin aamulla kissalle. Poltakkos sinä poika?
RUNAR: Tota... en mie...
HEIKKI: Mikä mies se on kun ei tupakkia polta. Miehen tuntohajut on tupakka, viina ja se kolmas... (Hilkka tulee. Runar ottaa tupakan.) Mulla on paatti Eräjärvellä. Hilkka kertoo että kalamies olet sinäkin. Hommasin tässä muuten, sen ruotsalaisen heittouistimen kun niitä niin mainostavat, missä on automaattikela ja lasikuituvapa... Mutta rupee oleen tässä iässä vähän uusmuotista jo semmosella opetella... Poikkee talossa, niin saat sinä sen.
RUNAR: Kiitos setä.
HILKKA: Sano Heikki!
HEIKKI: Työmiesholkkiin minä juotan parhaan vieheen.
HILKKA: Ruunar on nii miehe näköne! Tupakkii vaa senko poltteloo - Ruunar. Sie et tiijä mite mummo on käynt vaikiaks. Se o iha mahotonta, Siit ei tuu mittää ko siekii nyt alat ellää ommaa elämää. Juokset yöjalas ja määt naimisii
ja...
RUNAR: Naimisii? Tota...
HILKKA: Ei myö voija mummoo kunnatalloo laittaa. Hää ei mää, siks toiseks, väkiselläkää.
HEIKKI: Kattelet vakituisen panopuun ja alat hallita omaa tonttia. Me otetaan mummo meille viettään hyvin ansaittuja vanhuudenpäiviään. Me pidetään hyvä huoli mammasta, äites jää pois tehtaalta ja hoitaa se täysin
RUNAR: Että, työ naimisii? Äit...
HEIKKI: Niin se on puhuttu meidän välillä. Siihen johti erinäisset tunneseikat, jotka sinä miesten kesken kyllä käsität.
HILKKA: Heikki on siulle isä, Ruunar! Nyt tulloo hyvinvointi! A mut pittää männä panemaa sauna kuntoo, nii saahaa kylpee. (Menee, Heikki samoin.)
Runar ja Kyllikki (1984)
HILKKA: Nelipäiväsil, ei se paljo kannata. Mut en mie valita, ko näi ihanan kaunis kesä saatii!
HEIKKI: Minulla olis muuten apupojan paikka sulle poika jos meinaan...
RUNAR: Austraaliaa jos sais laivalipu. Asemal ko tulin, on kauhiast mänt ihmisii...
(Laiho ja Kyllikki kävelevät tiellä.)
LAIHO: Päivää taloon!
HILKKA: Meijä poika tuli juur sotaväestä!
LAIHO: Sieltä saa mies ryhtiä. Kai te tuutte mukaan siihen uuteen kalastuskuntaan?
HILKKA: Onko täs kallaa nii erinomasest?
LAIHO: Se on semmonen tapa. Että näissä kotiseutuasioissa pidetään yhtä. Kala liikkuu. Tässä rannassa minä katiskaa pidin kun tää vielä minun oli. Hyvä kaislaranta, siinä viihtyy veten vilja.
HEIKKI: Tuohon rinteeseen kun laittas pottumaan, sais sanoo "Hilkan hyvää hiekkamaan perunaa".
LAIHO: Ei maar. Oltiin vaan ohikulussa. Saatan meidän likkaa rippikouluun. Se on arka liikkumaan yksinään. Olis se ollu mukava kun hän olis voinut jäädä pappilaan, mutta oli koulusta vuosi käymätä. Kirkkoherra on sitä taas jo kysyny, oli ollu kovasti tyytyväinen. Hyvä pappi se Kapeelahti on, semmonen hengessä palava mies. Papin pitää ollakin vähän liikaintonen. Vaikka se muuton elämässä yleensä pahasta onkin. No niin, siunausta vaan. - No Kyllikki! Älä nyt uneksi enää siinä! (menevät)
HILKKA: Pittääkii olla... Ko meille tää pieni palsta lohkastii.. Sammaa isänmaata myö Karjala heimo varjeltii ja kaavuttii. Se män ensimäinen veljeysaattee hurmio nii äkkii ohi. (Runar menee laiturille, ottaa ongen.)
HEIKKI: Ongin aamulla kissalle. Poltakkos sinä poika?
RUNAR: Tota... en mie...
HEIKKI: Mikä mies se on kun ei tupakkia polta. Miehen tuntohajut on tupakka, viina ja se kolmas... (Hilkka tulee. Runar ottaa tupakan.) Mulla on paatti Eräjärvellä. Hilkka kertoo että kalamies olet sinäkin. Hommasin tässä muuten, sen ruotsalaisen heittouistimen kun niitä niin mainostavat, missä on automaattikela ja lasikuituvapa... Mutta rupee oleen tässä iässä vähän uusmuotista jo semmosella opetella... Poikkee talossa, niin saat sinä sen.
RUNAR: Kiitos setä.
HILKKA: Sano Heikki!
HEIKKI: Työmiesholkkiin minä juotan parhaan vieheen.
HILKKA: Ruunar on nii miehe näköne! Tupakkii vaa senko poltteloo - Ruunar. Sie et tiijä mite mummo on käynt vaikiaks. Se o iha mahotonta, Siit ei tuu mittää ko siekii nyt alat ellää ommaa elämää. Juokset yöjalas ja määt naimisii
ja...
RUNAR: Naimisii? Tota...
HILKKA: Ei myö voija mummoo kunnatalloo laittaa. Hää ei mää, siks toiseks, väkiselläkää.
HEIKKI: Kattelet vakituisen panopuun ja alat hallita omaa tonttia. Me otetaan mummo meille viettään hyvin ansaittuja vanhuudenpäiviään. Me pidetään hyvä huoli mammasta, äites jää pois tehtaalta ja hoitaa se täysin
RUNAR: Että, työ naimisii? Äit...
HEIKKI: Niin se on puhuttu meidän välillä. Siihen johti erinäisset tunneseikat, jotka sinä miesten kesken kyllä käsität.
HILKKA: Heikki on siulle isä, Ruunar! Nyt tulloo hyvinvointi! A mut pittää männä panemaa sauna kuntoo, nii saahaa kylpee. (Menee, Heikki samoin.)
Runar ja Kyllikki (1984)
Lähteitä ja viittauksia