Haarla, Lauri
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Lauri Haarla, 1930-luku. Museoviraston kuvakokoelmat.
Elämäkertatietoa
Draama- ja romaanikirjailija ja lyyrikko Lauri Haarla (1890–1944) on ekspressionisti. Haarlan historiallisia näytelmiä ja romaaneja sävyttää hänen kansallinen aatemaailmansa. Kansalaissodassa Haarla taisteli valkoisten puolella samassa joukkueessa kuin Siljo, josta hän julkaisi Valvojassa 1918 kirjoituksen ”Tuokioita Juhani Siljon viime retkeltä”.
Haarla pohtii tuotannossaan syyllisyyttä, vastuuta ja historian kehityslinjoja. Kansalaissota on aiheena tai lähtökohtana eräissä hänen teoksissaan, ja joskus hän sijoittaa veljesvihan aiheen historiaan. Luokkataistelu on Haarlasta väärä tie. Ekspressionistina hän vaatii yhteiskunnan uudistumista siten, että valveutuneet yksilöt taistelevat paremman maailman puolesta. Haarla päätyy tuotannossaan yksilöllisestä yleiseen, mitä alleviivaa Raamatun, Kalevalan ja myytin ainesten käyttö.
Näytelmissään, romaaneissaan ja runoissaan Haarla toteuttaa ekspressionismin ohjelmaa, ja artikkeleissaan hän tekee sitä tunnetuksi. Haarla kyseenalaistaa kerronnan, kirjallisuudenlajien ja kerronnan konventioita: uusi aika edellyttää uutta taidetta, joka tuo ihmisten ulottuville todellisuuden koko sen laajuudessa. Ultran suomenkielisen osaston toimittajana Haarla tutustuttaa lukijat saksalaisen ja suomenruotsalaisen ekspressionismin teoriaan ja käytäntöön.
Teatterin tulee Haarlan mukaan kehittää kulttuuria havahduttamalla ihmisiä eettisyyteen. Eino Leinon ohella Haarla arvostelee naturalismia ja aikansa draamaa pinnalliseksi. Teoreettisissa kirjoituksissa ja omissa näytelmissään Haarla arvostaa elävää teatteriesitystä, joka tehoaa repliikkien, toiminnan, lavastuksen, pukujen ja musiikin intensiivisenä kokonaisuutena. Draaman tulee esittää allegorisesti asioiden perimmäisiä syitä ja seurauksia.
Haarlan lyyrinen draama ja proosa on rajoja rikkovaa ja poleemista. Hän rikastuttaa ilmaisua arkaismeilla ja korostaa ilmaisuvoimaa. Fantasiasta, unesta ja irrationaalisesta oleva aines laajentaa sävyasteikkoa.
Runokokoelmassa Saarretun näkyjä on sotavaikutelmia. Sota taustoineen ja seurauksineen on aiheena romaaneissa Syylliset ja syyttömät sekä Varjojen sota ja näytelmissä Viimeiset juoksuhaudat ja Kaksiteräinen miekka. Haarla korostaa elämää hyvän ja pahan taisteluna.
Historia-aiheisia teoksiaan varten Haarla teki tarkkaa työtä perehtymällä arkistoihin ja esimerkiksi romaanin Ritvalan ilovalkeat tapahtumapaikkoihin. Yhtenä Haarlan aiheena on hänen veljensä Rafael Haarlan omistaman Vesilahden Laukon kartanon historia.
Katriina Kajannes
Haarla pohtii tuotannossaan syyllisyyttä, vastuuta ja historian kehityslinjoja. Kansalaissota on aiheena tai lähtökohtana eräissä hänen teoksissaan, ja joskus hän sijoittaa veljesvihan aiheen historiaan. Luokkataistelu on Haarlasta väärä tie. Ekspressionistina hän vaatii yhteiskunnan uudistumista siten, että valveutuneet yksilöt taistelevat paremman maailman puolesta. Haarla päätyy tuotannossaan yksilöllisestä yleiseen, mitä alleviivaa Raamatun, Kalevalan ja myytin ainesten käyttö.
Näytelmissään, romaaneissaan ja runoissaan Haarla toteuttaa ekspressionismin ohjelmaa, ja artikkeleissaan hän tekee sitä tunnetuksi. Haarla kyseenalaistaa kerronnan, kirjallisuudenlajien ja kerronnan konventioita: uusi aika edellyttää uutta taidetta, joka tuo ihmisten ulottuville todellisuuden koko sen laajuudessa. Ultran suomenkielisen osaston toimittajana Haarla tutustuttaa lukijat saksalaisen ja suomenruotsalaisen ekspressionismin teoriaan ja käytäntöön.
Teatterin tulee Haarlan mukaan kehittää kulttuuria havahduttamalla ihmisiä eettisyyteen. Eino Leinon ohella Haarla arvostelee naturalismia ja aikansa draamaa pinnalliseksi. Teoreettisissa kirjoituksissa ja omissa näytelmissään Haarla arvostaa elävää teatteriesitystä, joka tehoaa repliikkien, toiminnan, lavastuksen, pukujen ja musiikin intensiivisenä kokonaisuutena. Draaman tulee esittää allegorisesti asioiden perimmäisiä syitä ja seurauksia.
Haarlan lyyrinen draama ja proosa on rajoja rikkovaa ja poleemista. Hän rikastuttaa ilmaisua arkaismeilla ja korostaa ilmaisuvoimaa. Fantasiasta, unesta ja irrationaalisesta oleva aines laajentaa sävyasteikkoa.
Runokokoelmassa Saarretun näkyjä on sotavaikutelmia. Sota taustoineen ja seurauksineen on aiheena romaaneissa Syylliset ja syyttömät sekä Varjojen sota ja näytelmissä Viimeiset juoksuhaudat ja Kaksiteräinen miekka. Haarla korostaa elämää hyvän ja pahan taisteluna.
Historia-aiheisia teoksiaan varten Haarla teki tarkkaa työtä perehtymällä arkistoihin ja esimerkiksi romaanin Ritvalan ilovalkeat tapahtumapaikkoihin. Yhtenä Haarlan aiheena on hänen veljensä Rafael Haarlan omistaman Vesilahden Laukon kartanon historia.
Katriina Kajannes