Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Hämärän renki
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kaarina ei epäröinyt silloin, kun Valeri kysyi:
Lähdetkö minun mukaani? Minä jätän kaiken taakseni ja aloitan uuden elämän.
Kaarina on valmis luottamaan Valeriin, vaikka kaikki varoittelevat. Valeri Ugovissa on jotakin hämärää, melkein mustaa, ja Kaarina aavistaa sen. Juuri siksi Valeri tarvitsee apua.
Ja niin nuoret lähtevät pitkälle matkalle Karjalaan, Valerin suvun juurille. Matkan varrella vastaan tulee yllätys toisensa perään ja vaaroista kauhein antaa merkkejä itsestään. Mukaansa he saavat Frans Ritarin, merkillisen miehen joka puhkeaa laulamaan vähän väliä ja Jessen, joka väittää tulleensa toisesta maailmasta, larppaamalla.
Vienanmeren rannalla odottaa jatulintarha, jonka Kaarina on nähnyt unessaan. Siihen liittyvät salaperäiset liskot, joitten uskotaan vaeltavan ajassa. Auttavatko ne Valeria vai haluavatko ne hävittää koko hänen sukunsa?
Hämärän renki sijoittuu Suomu-romaanista tuttuun maailmaan. Kaarinan ja Valerin balladimaiseen rakkaustarinaan solmiutuu kiehtovaa vaihtoehtohistoriaa, fantasian ikiaikaista lumoa ja Jesse, jonka leikki on muuttunut todeksi.
(Tammi)
Suomu-romaanista tuttu Kaarina on sitoutunut Valeri Ugoviin vahvalla valalla ja siksi hän on valmis seuraamaan rakastettuaan rajan yli Neuvostojen maahan, Karjalaan ja lopulta kohti Vienanmeren saarta. Mutta Ugovien suku ei hyväksy Valerin lähtöä, jokin vahva ja vaaniva kulkee nuorten kintereillä.
Matkan aikana Kaarina oppii, että hämärät viittaukset Ugovien suvun pelottavaan menneisyyteen saattavatkin olla totta. Hän ei kuitenkaan halua kääntyä takaisin, vaan on Valerin vuoksi valmis astumaan unessa näkemäänsä jatulintarhaan. Kaarina saa suojelijoikseen kaksi nuorta miestä, lauluja laulevan Frans Ritarin sekä toisesta ajasta Karjalan Jyskyjärvelle vuoteen 1948 saapuneen Jessen.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Itsenäinen jatko-osa teokselle Suomu.
Lähdetkö minun mukaani? Minä jätän kaiken taakseni ja aloitan uuden elämän.
Kaarina on valmis luottamaan Valeriin, vaikka kaikki varoittelevat. Valeri Ugovissa on jotakin hämärää, melkein mustaa, ja Kaarina aavistaa sen. Juuri siksi Valeri tarvitsee apua.
Ja niin nuoret lähtevät pitkälle matkalle Karjalaan, Valerin suvun juurille. Matkan varrella vastaan tulee yllätys toisensa perään ja vaaroista kauhein antaa merkkejä itsestään. Mukaansa he saavat Frans Ritarin, merkillisen miehen joka puhkeaa laulamaan vähän väliä ja Jessen, joka väittää tulleensa toisesta maailmasta, larppaamalla.
Vienanmeren rannalla odottaa jatulintarha, jonka Kaarina on nähnyt unessaan. Siihen liittyvät salaperäiset liskot, joitten uskotaan vaeltavan ajassa. Auttavatko ne Valeria vai haluavatko ne hävittää koko hänen sukunsa?
Hämärän renki sijoittuu Suomu-romaanista tuttuun maailmaan. Kaarinan ja Valerin balladimaiseen rakkaustarinaan solmiutuu kiehtovaa vaihtoehtohistoriaa, fantasian ikiaikaista lumoa ja Jesse, jonka leikki on muuttunut todeksi.
(Tammi)
Suomu-romaanista tuttu Kaarina on sitoutunut Valeri Ugoviin vahvalla valalla ja siksi hän on valmis seuraamaan rakastettuaan rajan yli Neuvostojen maahan, Karjalaan ja lopulta kohti Vienanmeren saarta. Mutta Ugovien suku ei hyväksy Valerin lähtöä, jokin vahva ja vaaniva kulkee nuorten kintereillä.
Matkan aikana Kaarina oppii, että hämärät viittaukset Ugovien suvun pelottavaan menneisyyteen saattavatkin olla totta. Hän ei kuitenkaan halua kääntyä takaisin, vaan on Valerin vuoksi valmis astumaan unessa näkemäänsä jatulintarhaan. Kaarina saa suojelijoikseen kaksi nuorta miestä, lauluja laulevan Frans Ritarin sekä toisesta ajasta Karjalan Jyskyjärvelle vuoteen 1948 saapuneen Jessen.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Itsenäinen jatko-osa teokselle Suomu.
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Tarkka aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.