Leed, Aino

Kirjailijan muu nimi

Akat asialla
Leed, Aino Kyllikki

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

pakinakokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Kirjailijan omat sanat

Asioiden on tapana järjestyä.

Elämäkertatietoa

Aino Leed o.s. Pihlainen

Harrastukset:
kirjoittaminen ja lukeminen, teatteri ja konsertit.

Palkinnot:
"Akat asialla" -ryhmä sai Saarijärven kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 2007. Päätalopäivillä vuonna 1996 palkittiin runokirja Kuloheinän kukat ja vuonna 2007 palkittiin pakinakirja Akat asialla 2.

"Kirjoittaminen on terapiaa. Se hoitaa ystäväryhmäämme ja koska olemme vapaita kirjoittajia, voimme ja saamme omakustanteita tehdä sielumme parsimuksiksi niin paljon kuin ajatauksemme vielä virtaa. Lempikirjojani ovat realistiset elämäkerrat, musiikissa olen 'kaikkiruokainen'. Elokuvissa tulee olla tarina. Tärkeintä on elää silmät auki ja sydän kuulolla."
Aino Leed tekee harrastakirjoittajana yhteistyötä Tuula Kaihlajärven ja Liisa Suomäen kanssa. Kolmikko on osallistunut moniin kokoomateoksiin, kuten antologiaan Parsimuksia. Lisäksi he ovat kirjoittaneet tilausrunoja juhliin ja tapahtumiin.

Kaihlajärvi, Leed ja Suomäki ovat julkaisseet yhdessä runokirjat Yli reviirin, Kuloheinän kukat ja En usko tuulentupaan. Aiheet ja ote ovat heidän teksteissään samansuuntaisia kuin Eeva Heilalalla. Aino Leed kirjoittaa äitiydestä, maatyöstä ja luonnosta.

Kolmikko on julkaissut suuren määrän pakinoita Saarijärveläinen-lehdessä. Elämän sattumukset, kunnan tapahtumat ja muut ajankohtaiset asiat ovat aiheina tuoreissa ja usein leikillisissä pakinoista, joita on ilmestynyt myös kahtena Akat asialla –kirjana.

Katriina Kajannes

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Pakinoita Saarijärveläinen-lehdessä vuosina 1991-2008.

Tekstinäyte

Puen päälleni
lyhyen juhlamekon.

Kysyn mieheltä,
näyttääkö pahalta
kun sääret näkyy?

Noo, minkäs niille
nyt enää mahtaa,
mutta kokonaisuus
näyttää, että olisit
vielä ihan kaadettavassa
kunnossa…?
[En usko tuulentupaan, s. 96]