Arabikevät

Keväällä 2011 useiden Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtioiden yli vyöryi Arabikeväänä tunnettu kansannousujen aalto. Sosiaalinen media välitti kuohunnan globaaliin mediatodellisuuteen, mutta monet ilmiöt jäivät edelleen etäisiksi, koska niiden historiallista taustaa ja yhteyttä paikalliskulttuuriin ei tunneta.Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueella, ns. MENA-alueella, elää kymmeniä miljoonia ihmisiä alle dollarilla päivässä. Puolet Egyptin väestöstä on lukutaidotonta. Hallitsematon väestöräjähdys on aiheuttanut ns. nuorisopullistuman ja kasvavan nuorten massatyöttömyyden, jonka arvioidaan koskettavan lähes sataa miljoonaa nuorta seuraavan vuosikymmenen aikana. MENA-alueen valtioille on tyypillistä äärimmäisen jakautunut yhteiskuntarakenne ja kehittymätön talous. Öljyn ja viljan hinnat heittelevät, mikä koettelee alati ruokakriisin partaalla horjuvia maita. Taloudellinen eriarvoisuus, islamin sisäinen hegemoniakamppailu, ehtyvät öljyvarat ja geopoliittiset jännitteet tulevat pitämään alueen median otsikoissa vielä pitkään.Odotettavissa on voimistuvaa poliittista liikehdintää ja yhteiskunnallista epävarmuutta. Autoritaariset hallitukset ja kansalaisten demokratiapyrkimykset tulevat ottamaan toisistaan mittaa jatkossakin pelikentällä, jonka muutosalttiuden ja arvaamattomuuden arabikevät vastikään osoitti. Mediatutkija Lilly Korpiola ja toimittaja Hanna Nikkanen kiersivät vuonna 2011 eri puolilla Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää keräämässä materiaalia teokseen, joka antaa äänen alueen asukkaille ja auttaa ymmärtämään sen ajankohtaisia tapahtumia.
(Adlibris)