Londen, Lilly
Elämäkertatietoa
Kansaa kuvaavat naiskirjailijat olivat yleensä ylemmistä sosiaaliluokista, virkamiesperheiden tai pappiloiden tyttäriä. Näihin kuuluu Theodolinda Hahnssonin ja Ina Langen tapaan myös Lydia Naemi (Lilly) Londen.Hän syntyi Ruokolahdella papin tyttärenä v. 1862. Nuorena Lilly Londen hoiti pientä maatilaa kotiseudullaan. Vasta ensimmäisen romaaninsa ilmestyttyä v. 1892 hän muutti Helsinkiin. Esikoisteos oli nimeltään En mistanke. Se oli synkkä rahvaanromaani, jossa päähenkilö ei yrityksistään huolimatta kykene sosiaaliseen nousuun, vaan ympäristön epäilyjen ja paineiden vuoksi lopulta tuhoutuu. Vuonna 1893 ilmestyi Londenin toinen teos, Berättelser och bilder, jonka kertomuksissa kuvataan karjalaisen rahvaan elämää.
Lilly Londenin teoksissa on keskeistä karjalainen luonto ja karjalaisen kansan elämä ja ajatustavat. kirjailija ei idealisoi kansaa, hän kuvaa elämän raadollisuutta, köyhyyttä, kateutta, vihaa ja itsekkyyttä. Romaaneissa vastustetaan tiukkoja luokkarajoja ja ympäristön paineita yksilöä kohtaan. Tyyliltään kirjat ovat melko lakonisia.
Vaikka kriitikot ottivat Lilly Londenin kirjat hyvin vastaan, hän lopetti kirjallisen uransa kahteen romaaniin. Kuten monilla muillakin aikansa kirjallisesti lahjakkailla naisilla, hänellä oli myöhemmin "paikka eräässä liikekonttoorissa". Lilly Londen kirjoitti ahkerasti sanoma- ja aikakauslehtiin sekä käänsi useita teoksia, mm. Santeri Ivalon romaanin Juho Vesainen. Lilly Londen kuoli v. 1937.
Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
Ekelund, Erik: Finlands svenska litteratur 2. Från Åbo brand till sekelskiftet. Helsingfors 1969.
Pöydänkulma ja maailma. Naiskirjallisuus tutkimuskohteena. Teoriaa, käytäntöä, lähteitä. Toim. Irmeli Niemi. Turku 1988.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
Lilly Londenin teoksissa on keskeistä karjalainen luonto ja karjalaisen kansan elämä ja ajatustavat. kirjailija ei idealisoi kansaa, hän kuvaa elämän raadollisuutta, köyhyyttä, kateutta, vihaa ja itsekkyyttä. Romaaneissa vastustetaan tiukkoja luokkarajoja ja ympäristön paineita yksilöä kohtaan. Tyyliltään kirjat ovat melko lakonisia.
Vaikka kriitikot ottivat Lilly Londenin kirjat hyvin vastaan, hän lopetti kirjallisen uransa kahteen romaaniin. Kuten monilla muillakin aikansa kirjallisesti lahjakkailla naisilla, hänellä oli myöhemmin "paikka eräässä liikekonttoorissa". Lilly Londen kirjoitti ahkerasti sanoma- ja aikakauslehtiin sekä käänsi useita teoksia, mm. Santeri Ivalon romaanin Juho Vesainen. Lilly Londen kuoli v. 1937.
Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
Ekelund, Erik: Finlands svenska litteratur 2. Från Åbo brand till sekelskiftet. Helsingfors 1969.
Pöydänkulma ja maailma. Naiskirjallisuus tutkimuskohteena. Teoriaa, käytäntöä, lähteitä. Toim. Irmeli Niemi. Turku 1988.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.