Täällä Pohjantähden alla

Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.

Teoksen kuvailutiedot

Ilmestynyt numerossa

8/1960
8/1962

Teosarvio

Taiteellisesti ensi osaa kypsempi ja tasasuhtaisempi kokonaisuus. Ensimmäinen osa oli vain pohjustusta, eeppisesti hieman haparoivaakin, mutta toisessa osassa, romaanitrilogian dramaattisessa huipennuksessa, Linna näyttää kiistattoman lahjakkuutensa: ihmiskuvaajan taitonsa ja herkullisen nasevan replikointinsa. Historiallisena ajankuvana toinen osa niin ikään on ensimmäistä luotettavampi. Älköön kuitenkaan odotettako kirjailijalta ’objektiivista historiankirjoitusta’. Väinö Linna kuvaa kansalaissodan tapahtumia torpparien näkökulmasta, ja hänen ilmeinen myötämielensä on hävinneiden puolella. Merkitsevintä on Linnan kyky paneutua kansan sieluun ja tulkita ilmeikkäästi sen ailahduksia - kaikkein tummimpiakin syvyyksiä. Mehevänkarkea kansankieli on talletettu magnetofoninauhan tarkkuudella; jopa niin, ettei taiteilijan valitseva karsinta aina riittävästi tunnu. – Sangen vaativa suurtyö on nyt edistynyt ratkaisevan askelen.
Väinö Linnan suurromaanin kolmas osa kuvaa aikaa 1920-luvun alusta 50-luvun kynnykselle. Sodan vuosia tarkastellaan nyt kotirintamalta käsin. Lapualaisaika on herkullisena kuvauskohteena houkutellut kirjailijaa ylen laveaan tulkintaan, kokonaisuutta ajatellen ylimittaiseenkin. Torpparien itsenäistymisen merkitys on tämän osan alussa erittäin herkästi tavattu. Yleensäkin Linna vain vahvistaa asemaansa suomalaisen kansanmiehen ja -naisen, hänen kuunansa ja katkeruutensa, perinjuurisena ymmärtäjänä ja väkevänä tulkitsijana. Virkamiehistön edustajat eivät ole läheskään samoin eläviä ihmisiä - jotkut, kuten tämän osan intoileva kansakoulunopettaja-nuorukainen, pelkkiä karikatyyrejä. Nyt valmistuneessa suurromaanissaan Linna on väkevästi elävöittänyt vuosisataista kansallista taivaltamme vähäväkisten puolelta nähtynä. Hänen avaamansa historiallinen ja psykologinen perspektiivi on väkevästi ja yksilöllisesti nähty - se on syvällinen ja merkitsevä lisä kansallisen kohtalontiemme ja kypsymisemme eeppiseen kuvitukseen. Ehdottomasti kirjastoihin!