3 sokeaa miestä ja 1 näkevä

Tyyppi

esseekokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Esseekokoelma jakaantuu kolmeen osaan, jotka ovat sisällöltään varsin erilaisia. Ensimmäinen osa keskittyy pohdintaan aistien vaikutuksesta mielen sisältöihin. Toisessa osassa tarkastellaan kommunikaation ongelmia, erikoisesti verkkoviestintää ja kirjailijan tehtävää. Kolmas osa keskittyy etiikan, politiikan ja moraalin erikoiskysymyksiin.

Kolmen sokean ja yhden ja näkönsä takaisin saaneen miehen kohtaloiden pohdinta laajenee filosofiseksi kontemplaatioksi ihmisen tietoisuuden yleisistä ehdoista. Näkö on ihmisen hallitsevin aisti ja sen puuttuminen tuntuu hirvittävältä kohtalolta. Sokea oppii kuitenkin hahmottamaan ympäristöään, mutta toisin kuin näkevä. "Meidän kykymme ovat myös meidän rajoituksemme." Henkilö, jolle näkö kyettiin palauttamaan leikkauksella, pettyi suuresti odotuksissaan. Hänelle kadonneen aistin palauttaminen ei tuonutkaan onnea, vaan onnettomuuden. Näköaistin tarkastelu johtaa kirjailijan miettimään myös kuuloaistin erikoisuuksia, kuten ääniä, joita vain henkilö itse kuulee eli kuuloharhoja. Näiden äänien kohdalla voidaan puhua subjektiivisen ja objektiivisen totuuden jyrkästä erilaistumisesta. Myös fantom-ilmiöiden pohdinta johtaa syvempään kysymykseen minän olemuksesta. Onko ihmisen minuus paikallistettava hänen aivotoimintaansa kuten länsimainen tiede selittää, vai onko ihmisen tietoisuuden ydin jotakin aivan muuta kuten suuret uskonnot sitä kuvailevat? Suurin osa ihmisen tietoisuudesta on joka tapauksessa harhaa ja fantasiaa. Kenties elämmekin kaikki yhdessä suuressa kollektiivisessa unessa?

Kokoelman toinen osa sisältää mm. poleemisia kannanottoja ajankohtaisiin asioihin Kuokkavieraista taidekritiikkiin, Suomen Postin toiminnan arvostelusta verkon kautta koneisiin tulvivaan roskapostiin. Kirjailija vastailee lukijoiden lähettämiin kysymyksiin, kuvailee työtään ja sen lähtökohtia sekä ottaa pyynnöstä kantaa vanhempaankin runouteen kuten Katri Valaan. Hän käy myös mielenkiintoista kirjeenvaihtoa Erkki Kurenniemen kanssa tekoälystä ja tietoisuuden olemuksesta.

Kolmannessa osassa kirjailija pohtii mm. tekijänoikeuksia sekä ajankohtaisia poliittisia aiheita terrorismista Irakin sotaan. Ihmisten reaktiot suureen ja äkilliseen vaaraan ovat keskiössä tarkasteltaessa kahta suurta rutto-aiheista romaania, Albert Camus´n Rutto ja Daniel Defoen Ruttovuosi. Kirjailijan paletti on monivärinen: osansa kritiikistä saa niin entisen DDR:n vakoiluverkosto Stasi, edesmenneen terroristi Ulrike Meindorfin aivoryöstö kuin Henry Millerin Ilmastoidun painajaisenkin kritiikki. Myös salaperäisen Kasper Hauserin tapaus on kiinnostanut kirjailijaa. Kyseessä on historiallinen henkilö, lapsi, jota pidettiin eristyksissä 12 vuoden ajan. Myös syvästi kehitysvammaiset, usein autistiset lapset sekä eläinten parissa ihmisyhteisöstä erillään kasvaneet lapset saavat esseissä osansa. Heidän kohtalonsa pohtiminen johtaa kirjailijan pohtimaan jälleen kommunikaation olemusta, ja erityisesti kielen osuutta siihen. Ihmiskunnan historia kaikkine julmuuksineen ja erityisesti äskettäin päättynyt viime vuosisata saavat kirjailijan mietteliääksi. Synkistä tapahtumista huolimatta ihmiskunnalla on myös toivoa, joka sisältyy ihmis- ja eläinoikeusliikkeeseen, demokraattisiin oppositioihin ja rauhanliikkeeseen. Ihmisen ainoa keino selvitä hengissä on oivallus kaikkien elollisten olentojen syvästä yhteenkuuluvuudesta.

(Liisa Viiala/ Sanojen aika)

Kirjallisuudenlaji

Alkukieli

Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Kustantaja