Hopia, Anu

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva kirjailijalomakkeelta

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

tietokirjat

Elämäkertatietoa

Syntynyt Kemijärvellä, käynyt koulut Kemissä, opiskellut Helsingin yliopistossa, post doc –tutkijavaihto Kalifornian yliopisto/Davis, työura Helsingin yliopistossa tutkijana (1990-1999), Raisio Benecol Oy:ssä tutkimuksen ja kv myynnin parissa (2000-2007) sekä Turun yliopistossa tutkimusprofessorina (2008-nyk).

Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Jäsen Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys ry 2008-
Jäsen Tieteen Tiedotus ry 2008-
Jäsen Suomen Tiedetoimittajain liitto 2008-
Hallituksen jäsen Tieteen tiedotus ry 1998-2000

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Keskeiset julkaisut:

Miltä ruoka maistuu? Kasvisruokien kehitystyön haasteet ja mahdollisuudet. Kirjassa Mattila Hanna (Toim) ”Liha ja muuttuvat ruokailutottumukset”. 2016
Hopia A & Lehtovaara T: Kasvikset kemistin keittiössä 2015
Tuomisto M, Hopia A & Aksela M (toim.):Kemian ja kotitalouden opetusta molekyyligastronomian kontekstissa, e-Oppi Oy (elektroninen oppikirja)2014
Hopia A, Lehtovaara T & Rastas A: Kaksi kokkia ja kemisti 2014
Hopia, A. ja Ihanus, S.(toim): Moniaistinen keittokirja – 5D Cookbook, sähköinen suomen- ja englanninkielinen julkaisu 2014
Hopia A: e-Kokki –elektronisen oppikirjan Ruoan kemia –osakokonaisuus, saatavilla ekokki.fi. 2013
Lehtovaara, T. & Hopia, A. Molekyyli Sopassa. 2011
Hopia, A. Kemiaa Keittiössä 2008
Välimäki, H. Parviainen, V. Takala, M. & Hopia A. P.S.: Parasta Sokerista –jälkiruokakirja 2007

Tekstinäyte

Sukella veteen ja kuvittele itsesi niin pieneksi, että näet ympärilläsi vesimolekyylien verkoston. Minun mielikuvituksessani ne ovat pieniä palleroita, joissa toinen puoli on positiivisesti ja toinen negatiivisesti varautunut. Puhtaassa vedessä keskenään samanlaiset molekyylisisarukset ovat vilkkaassa vuorovaikutuksessa keskenään siten, että yhden molekyylin positiivinen varauskohta houkuttaa hetkeksi viereisen molekyylin negatiivisesti varautunutta kohtaa kylkeensä irrotakseen sitten jälleen. Tähän keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuu muun muassa veden pintajännitys sekä korkea sulamis- ja kiehumispiste. Liuoksessa vetysidoksia muodostuu ja katkeaa vilkkaaseen tahtiin, koska lämpö pitää molekyylit liikkeessä. Kun lämpö laskee, liikekin hidastuu ja lopulta vesimolekyylit ankkuroituvat niille sijoilleen jokainen neljällä vetysidoksella kiinni naapurissaan. Vesi jäätyy.