Mickwitz, Gerda von
Elämäkertatietoa
Gerda von Mickwitz syntyi Helsingissä v. 1862. Hän oli säätyläisperheen tytär ja toimi saksan kielen ja kirjallisuuden opettajana. Hän toimi aktiivisesti naisasialiikkeessä ja oli v. 1892 perustamassa Uniooni Naisasialiittoa Suomessa. Von Mickwitz omaksui Ellen Keyn ajatukset aistillisesta rakkaudesta elämän korkeimpana arvona ja jokaisen naisen oikeudesta äitiyteen ilman avioliittoakin, kunhan lapsi vain oli rakkaudessa siitetty. Vapaan rakkauden oikeutusta Keyn ja filosofi Rolf Lagerborgin hengessä hän puolusti kirjoituksessa I kvinnofrågan Nutid -lehdessä v. 1903 nimimerkillä G synnyttäen lähes vuoden kestäneen keskustelun lehden palstoilla.
Romaanissaan Ett giftermål (1889) Gerda von Mickwitz hyökkäsi kaksinaismoraalia vastaan: miehelle esiaviolliset suhteet olivat sallittuja; vaimolle niiden paljastuminen avioliiton solmimisen jälkeen oli järkytys. Samalla kirjailija kritikoi tyttöjen kasvattamista täydelliseen tietämättömyyteen elämän tosiasioista. Teoksen päähenkilö Anna on viaton nuori nainen, joka miehensä menneisyyden paljastuttua harkitsee avioeroa, mutta päättää jatkaa liittoa huomatessaan olevansa raskaana. Anna on vanhan moraalin edustaja, joka lannistetaan äitiydellä. Teoksessa on myös uudenlaisia naistyyppejä, esim. naisasianainen Hilda ja avoliitossa elävä Sofi, mutta he ovat vielä poikkeuksia sovinnaisuuden kaavasta. Romaanin voi kuitenkin sovittaa 1880-luvun ohjelmallisen realismin raameihin paremmin kuin kertomuksen Kärleken (1892). Sen päähenkilö on nuori mies, joka ajelehtii rakkaudesta toiseen solmien viimein yhdentekevän avioliiton. Työstä tulee hänen lohtunsa. Von Mickwitz kirjoitti myös useisiin lehtiin ja Excelsior-kalenteriin. Hän kuoli v. 1948.
Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
Romaanissaan Ett giftermål (1889) Gerda von Mickwitz hyökkäsi kaksinaismoraalia vastaan: miehelle esiaviolliset suhteet olivat sallittuja; vaimolle niiden paljastuminen avioliiton solmimisen jälkeen oli järkytys. Samalla kirjailija kritikoi tyttöjen kasvattamista täydelliseen tietämättömyyteen elämän tosiasioista. Teoksen päähenkilö Anna on viaton nuori nainen, joka miehensä menneisyyden paljastuttua harkitsee avioeroa, mutta päättää jatkaa liittoa huomatessaan olevansa raskaana. Anna on vanhan moraalin edustaja, joka lannistetaan äitiydellä. Teoksessa on myös uudenlaisia naistyyppejä, esim. naisasianainen Hilda ja avoliitossa elävä Sofi, mutta he ovat vielä poikkeuksia sovinnaisuuden kaavasta. Romaanin voi kuitenkin sovittaa 1880-luvun ohjelmallisen realismin raameihin paremmin kuin kertomuksen Kärleken (1892). Sen päähenkilö on nuori mies, joka ajelehtii rakkaudesta toiseen solmien viimein yhdentekevän avioliiton. Työstä tulee hänen lohtunsa. Von Mickwitz kirjoitti myös useisiin lehtiin ja Excelsior-kalenteriin. Hän kuoli v. 1948.
Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.