Laaksonen, Jouni

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kainuulaisia nykykirjailijoita

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän saamat palkinnot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

tietokirjat

Kirjailijan omat sanat

Kirjailijan kertomaa

"Vaikka itse kirjoittaminen toki tapahtuu työpöydän ääressä, ideat syntyvät aivan muualla. Aiheet, artikkelien ja kirjojen kuvitus ja myös alani tietopääoma karttuvat luonnossa. Parhaat ajatukset syntyvät poikkeuksetta pitemmillä retkillä. Niin patikointi rinkka selässä, melonta kuin metsäsuksilla hiihtäminenkin antavat mainiosti aikaa ajatuksille lennellä. Luonto on virikkeitä antava ympäristö, hiljaisuus auttaa asiaa, ja oma osansa lienee silläkin, että vaelluksella elämä on perusasioihin keskittyvää, yksinkertaista. Kun itu syntyy, se on kirjoitettava pian muistiin muutamalla sanalla. Tietokoneen ääressä on sitten aikaa jalostaa eteenpäin."

Elämäkertatietoa

Syntynyt 29.9.1970 Helsingissä

Asuinpaikka Kuhmo vuodesta 2003

Asunut pääkaupunkiseudulla -1997, Suomussalmella 1998, Helsingissä 1999-2000, Sotkamossa 2001-2002

Opinnot: diplomi-insinööri 1996, erä- ja luonto-opas 1998

Ammatti: vapaa toimittaja, kirjailija

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Toimitustyöt
Suomen retkeilyopas, 4. ja 5. uud. p., yhdessä Juhani Nurmen kanssa. Edita ja Metsähallitus 2005, 2007.

Muuta
Sisällön tuottaminen Kainuun ulkoilukarttaan 2006.

Useita kymmeniä retkeily- ja luontoaiheisia artikkeleita alan aikakauslehdissä: Erä, Latu ja Polku, Suomen Luonto, Retki.

Suomen autiotuvat - kämpät ja kammit saaristosta tuntureille

Hiking in Finland - Day Trips and Backpacking Expeditions

Kiilopää retkeilyopas & tunturikartta

Pohjois-Suomen vaellusreitit

Tekstinäyte

Kainuun luontokohdeopas -kirjassa ovat pääosassa retkikohteiden esittelyt. Seassa esitellään toisaalta kiinnostavien kohteiden historiaa ja toisaalta kainuulaista vuodenkiertoa ja retkeilijän henkilökohtaisempia ajatuksia.

19.5. Talaskangas : Kevätkarpalot ja käet

Talaskankaalle saapuminen on tyypillisen herkistävä. Kun köröttelee alati pienenevää metsätietä hakkuuaukioiden, taimikoiden ja nuorten puupeltojen seassa, luonnonsuojelualueen erirakenteista metsä-suo-mosaiikkia osaa arvostaa.

Nostan repun selkään Jyleikönkankaan parkkipaikalla ja astun metsään. Käki kukkuu. Se on ensimmäinen minulle tänä vuonna. Pian polku ylittää keväisen komeasti solisevan puron. Sillanpielessä on läjä hirven papanoita ja vieressä metson ulosteet.

Kun lähestyn Patalammen laavua, ilta on jo hämärtymässä. Laavulta näkyy tulen kajo. Nainen istuu somasti hiillostuvan nuotion lämmössä ja siivoaa karpaloita, joita on iso pussillinen.

Tervehdimme. Luulen, että tunnemme sanatonta samanmielisyyden tunnetta. Kumpikin on hiukan ihmeissään, että tähän aikaan vuodesta ja vuorokaudesta tapaa toisen kulkijan täällä syrjässä. Mietin mielessäni, että taidan jatkaa vielä matkaa. En kuitenkaan ehdi sanoa sitä, kun nainen kertoo, että päivemmällä oli joku mies kiertänyt retkireitin vastakkaiseen suuntaan ja kertonut, että Pikku-Talaksen laavuilla ei ollut ketään.

Samoja ratoja kulkevat ajatuksemme, kaikkien kolmen. Niin on kaipuu rauhaan, yksinäisyyteen suomalaisella korvenkulkijalla. Toivotan hyvää illanjatkoa ja katoan hämärään metsään.

Rauhaa ja hiljaisuutta luontokohteet Kainuussa tarjoavat yllin kyllin. Muutamaa suosituinta kohdetta lukuun ottamatta vastaantulijoita retkeilyreiteillä tapaa harvoin ja nuotiokehässä saa yleensä istua yksin oman seurueensa kanssa.

Jouni Laaksonen
Kainuun luontokohdeopas, kappaleessa Oulujärven ympäristö / Vuolijoki [Ajallisesti seuraava vuodenaikakierroksen tarina] , s. 37s.