Minäkö vakooja!

Luettuani yhteen menoon joukon tänä syksynä runsaasti tarjolla olevia poliittisia jännäreitä haluan Westlaken kohdalla heittäytyä mainosmieheksi: tämä on kyllä lajissaan vuoden kirja, semmoinen joka kannattaa hankkia tyyppiä muuten vierastavienkin. "Minäkö vakooja!" sisältää paljon parodian aineksia ja on hauska kuin mikä, mutta samalla siinä on jotain niin harvinaista kuin perimmäistä vakavuutta ja vastuuntuntoa. Päähenkilö on antisankari, agentiksi vastoin tahtoaan harhaantuva pasifisti, mutta Westlake ei tyydy tämmöisestä asetelmasta helposti irtoavaan pintakomiikkaan. Asioiden suhteet ovat hänen kirjassaan yllättävästi nähtyjä mutta paikallaan niin kuin vaikkapa Hellerin romaanissa "Me sotasankarit", Tämä on tietääkseni neljäs Westlake-suomennos (kaksi ensimmäistä ilmestyi vähin äänin kioskikirjoina, kolmannen eli "Kuuman kiven" otti WSOY Sapo-sarjaansa ja nyt ollaan jo kovissa kansissa). Kaikkikin hänen kirjansa ovat eteviä, mutta uusin on kyllä selvä huippu.