Arbatin lapset
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Tekijä
Ilmestynyt numerossa
12/1988
2/1988
7-8/1988
Teosarvio
Anatoli Rybakovin trilogiassa on tämä viimeinen osa hiljaisin. Kirjailija on keskittynyt toisaalta Sašan karkotuspaikkaan, toisaalta Varjan elämään Moskovassa. Stalin jatkaa puhdistus työtään, mutta hänenkin ympäriltään on väki vähentynyt. Historiasta tiedetään, mitä sille väelle tapahtui, ia sain romaanin tästä osasta sen vaikutelman, ettei Stalinin kuvaaminen ole Rybakovillekaan nyt kovin olennaista. Syvällisin ja antoisin ihmiskuvaus osuu juuri Sašaan ja Varjaan, näihin nuoriin, jotka nyt lopullisesti tiedostavat Neuvostoliiton kauhistuttavan tilan. Samalla kummankin nuoren itsenäinen ajattelu lujittuu. Se on sitä ajoittain aavistelevaa, ajoittain jo kirkasta tietoisuutta, jonka varaan jäivät neuvostoyhteiskunnan arvokkaimmat ihanteet.
Arbatin lasten toisessa osassa Rybakovin ei tarvitse enää lämmitellä henkilöiden eikä yhteiskunnan kuvaamisessa. Syvenevässä ihmiskuvauksessa pääpaino on juuri niissä Moskovan Arbatilta lähteneissä nuorissa, heidän kasvussaan eri suuntiin. Nuorten murroksen käsittely on yhä hienovireisempää. Oivallamme persoonallisuuksien vähittäisen kehittymisen, varsinkin karkoitetun Sasari ja huvielämään lähtevän Varjan kohdalla. Ahtaita rooli henkilöitä on vähemmän kuin ykkösosassa, Koko Neuvostoliiton kehityksen seuraamisessa keskitytään Staliniin, jonka epäluuloisuus täsmentyy entistä päättäväisemmiksi toimenpiteiksi, Historiasta me tiedämme, mitä sitten tapahtui, mutta myös Rybakov antaa jo aavistaa 30-luvun loppupuolen, tulevan sodan, vieläpä senkin, mihin Neuvostoliitossa paljon, paljon myöhemmin edetään: ne voimat, jotka nyt uudistavat Neuvostoliittoa, olivat olemassa jo silloin, vaikka ne eivät päässeet kasvamaan.
Kun neuvostoliittolainen kirja herättää huomiota, voi syynä olla yleinen, jopa kansainvälinen arvo tai sitten kirja saattaa olla tärkeä Neuvostoliiton henkisen ilmapiirin mittaajana. Neuvostoliitossa on Arbatin lapset 1 näyte siitä, miten nyt voidaan kirjoittaa 30-luvun alkupuolen Stalinista, ja totta kai myös meitä kiinnostaa lukea noista valtakamppailuista. Monien suomalaistenkin Moskovan kävijäin tuntema Arbat on vetävä miljöö, ja Rybakov sommittelee ja liikuttelee sikäläistä nuorten ryhmää taitavasti. Ryhmässä on tyyppejäkin kiipijästä alkaen, mutta kirjallisuutena antoisinta ja kunnioitettavinta on kahden, kolmen vilpittömän nuoren kasvun kuvaus, kuvaus siitä, miten heidän avointa isänmaallista ja sosialistista tahtoaan loukataan. Kertomus siitä, miten maailma paljastuu ja miten arvoja koetellaan, osoittaa kirjailijan hienon kyvyn juuri vähittäisen muutoksen tutkijana ja kuvaajana. Nimenomaan tämä kyky saa odottamaan uteliaana jatko-osia.