Ihoon kirjoitettu

Englantilaiskirjailija Jeanette Wintersonin romaani Ihoon kirjoitettu (Otava 1993, suom. Raija Mattila) ylistää intohimoa ja kapinoi säädyllisyyttä sekä rituaaleja vastaan. Päähenkilö-minäkertojan sukupuoli jää lopulta arvoitukseksi; monet ovat tulkinneet hahmon naiseksi, mutta varma ei voi olla. Päähenkilön historiaan jää aukkoja täydennettäväksi, kun hän kertaa vanhoja rakkauksiaan. Voimakkaan ja fyysisen rakkauskuvauksen ohella kirjaan tulee myös luopumisen, sairastumisen ja surun teemoja. Romaanin aistillinen kerronta ammentaa mm. neste- ja eläinsymboliikasta. "Ihoon kirjoitetussa kertoja rakastuu punatukkaiseen, sairastuvaan Louiseen. Se on tuttu, kaunis tarina intohimosta ja uhrautumisesta, jonka sivujuonteina on ihastuttavia kohtauksia eurooppalaisesta urbaanista arjesta ja muotokuvia eksentrisistä briteistä", kirjoitti Suvi Ahola teoksesta HS:n arviossa. "Me makaamme vuoteellamme vuokrahuoneessa ja minä syötän sinulle luumuja jotka ovat mustelman värisiä. Luonto on antelias mutta oikukas. Yhtenä vuonna se antaa meidän kärsiä nälkää, toisena se tappaa meidät rakkaudella. Sinä vuonna oksat repeilivät painosta, tänä vuonna ne suhisevat tuulessa. Kypsiä luumuja ei ole vielä elokuussa."