Apatosauruksen maa

Harmaan tihkusateiseen joulukuun alkuun sopii luettavaksi Miina Supisen lyhytproosakokoelma Apatosauruksen maa (WSOY 2010). Teos herättää hilpeyttä värikkäällä henkilögalleriallaan, absurdeilla käänteillään ja terävillä huomioillaan maailmasta. Arkinen sekoittuu fantasiaan, ja kertomuksissa kokeillaan erilaisia tyylejä ja kerrontatapoja. "Supinen sukkuloi sujuvasti korkea- ja populaarikulttuurissa. Kirjailija-toimittaja-kolumnistin scifi-harrastus näkyy kokoelman barbaariprinsessojen, pussikaljaa kiskovien supersankarinalkujen ja maailmanlopun näkyjen kuvastossa", luonnehti Jani Saxell kirjaa Kiiltomato-verkkolehden arvostelussa. Kokoelma oli vuoden 2011 Runeberg-palkinnon ehdokkaana. "Nyt minulle tuli jo liian elävästi mieleen sarjamurhaajat. Jokin varasto Lihasulassa. Jessus näitä tamperelaisia paikannimiä. Siellä varmaan lihat sulaisivat jossain sarjamurhaajien happotynnyrissä. Ja mitä isäkin sanoisi jos kertoisin että liimailen hintalappuja illat pitkät jossakin varastossa Lihasulassa. Saisi sydänkohtauksen."