Kesä

Keskikesää juhliessa voi esimerkiksi matkustaa kirjan kanssa Etelä-Afrikkaan. J. M. Coetzeen romaani Kesä (Otava 2011, suom. Markku Päkkilä) leikittelee elämäkerran tyylilajilla. Teoksessa nuori elämäkerturi kirjoittaa kirjaa edesmenneestä John Coetzeesta, ja haastatteluista muodostuu kuva tämän vaiheista 1970-luvun Etelä-Afrikassa. Coetzee välittyy puheenvuoroista ujona lukutoukkana, perheensä ulkopuolisena ja epäluuloja herättäneenä. Erkki Kanerva kirjoitti Turun Sanomien arvostelussa: "Kaiken aikaa Coetzee yrittää saada lukijan pohtimaan kirjallisuuden merkitystä. Miksi me haluamme uskoa kerrottua tarinaa? Mitä merkitystä voi olla sillä, kuka sanoo mitäkin? Eikö tärkeämpää olisi se, mitä kirjassa kerrotaan?" Coetzee on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2003 ja Booker-palkinnon kahdesti.

"En tiedä kauanko sitä jatkui, mutta minä tulkitsin vegetaristiksi ryhtymisen osaksi laajempaa itsensä uudistamisen hanketta. Hän oli päättänyt poistaa kaikenlaiset julmat ja väkivaltaiset impulssit elämänsä kaikilta areenoilta – rakkauselämä mukaan luettuna, sanoisin minä – ja kanavoida ne kirjoittamiseensa, josta muodostui tämän seurauksena eräänlainen loputon katarttinen harjoitus."