Mirjami Hietala

Teosesittely
9.1.2013

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Oululaisen Mirjami Hietalan romaaneissa päähenkilönä on keski-ikäinen nainen, joka on jollain tavalla elämänsä muutoskohdassa. Rauhallisesti etenevissä ja hiljaisen huumorin sävyttämissä romaaneissa keskushenkilön elämää tarkastellaan suhteessa lapsuudenperheeseen, sisaruksiin, omiin lapsiin ja rakastettuihin. Hyvä tyttö (1995) kuvaa Vilman muutosten kesää. Vanha äiti joutuu sairaalaan ja oma tytär on irrottautumassa lapsuudenkodistaan. Vilma pohtii suhdettaan omaan lapsuudenkotiinsa, vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Hän etsii yhteyttä äitiinsä vetäytymällä keittiöön leipomaan ja valmistamaan ruokaa äitinsä reseptien mukaan. Samalla tavalla myös ruoan ja ruuanlaiton kautta teoksen Makeat muistot (1997) Pella rakentaa uudenlaista suhdetta sisaruksiinsa 50-vuotispäivänsä kynnyksellä. Muistikirjamainen ja minämuotoinen Korkeat huoneet (1999) kuvaa naisen uutta itsenäistymistä uuden asunnon etsinnän ja remontoinnin kautta. Arjen pienistä asioista kasvaa merkittäviä tapahtumia, jotka vievät naisen sisäistä muutosta eteenpäin. Suhde omiin lapsiin ja lapsenlapseen saa uusia merkityksiä. Teoksen arjen maailma laventuu kirjallisuuteen minäkertoja Riitan lukiessa vanhoja lempikirjojaan ja pohtiessaan niiden suhdetta erilaisiin elämäntilanteisiinsa.

- Tuija Lassila - Viimeksi päivitetty 13.12.2007

Teksti julkaistu Sanojen ajassa aikaisemmin.
Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 9.1.2013