Mervi Koski

Kirjailija ja kirjastonhoitaja, FM Mervi Koski (s. 1955) toimii kirjojen parissa monessa roolissa.  Tietokirjailijuutta on leimannut hurja julkaisutahti ja kaunokirjailijuutta harva julkaisutahti. Julkisuudessa kirjailijaa on näkynyt lähinnä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston johtajana ja luovan kirjoittamisen opettajana. Hän on ilmaissut olevansa syrjään vetäytyvä julkisuuden suhteen, mutta tähdentänyt tapaavansa kyllä mielellään nuoria lukijoitaan.

Kosken kaunokirjallinen ura alkoi vuonna 2003 tiibetinterrieri Tihusesta kertovalla, humoristisella kertomuskokoelmalla Tihunen - pikku piskin kronikat. Niissä Tättähäärä-äidin ja Loikkakoipi-isän ja kolmen lapsen Tihusen laumalle sekä Luuranko-mummolle sattuu ja tapahtuu. Esikoinen ja vuonna 2006 ilmestynyt toinen samoista hahmoista kertova kokoelma on suunnattu ahmimisikäisille nuorille. Aihelmia ja muistiinpanoja näihin kirjoihinsa kirjailija on kertonut tehneensä jo yli vuosikymmen ennen esikoiskirjan ilmestymistä. Elämänmakuiset Tihuset liittyvät tietysti pitkään koira- ja seikkailukirjallisuuden perinteeseen. Ne voi myös nähdä kunnianosoituksina Jalmari Finnen (1874-1938) Kiljusen herrasväelle. Pikkupiski Tihunen ymmärtää ihmisten maailmaa koomisesti väärin, kronikoi eli kirjaa tapahtumia aikajärjestyksessä. Ns. kaikkitietävä kertoja puolestaan kertoo Tihusesta luonteikkaana laumansa vartijana, joka osoittautuu ymmärrykseltään kuitenkin vain lemmikiksi. Lukijan voi uskoa ymmärtävän asioita miltei aina Tihusta enemmän. Nämä kotikertomukset saavat huumorinsa yhden perheen koheltavasta arjesta ja toimivat kaikenlaista turhantärkeyttä vastaan. Tommi Musturin riehakas, lämminvärinen kuvitus tukee ilmaisua.

Taustaltaan Koski on kirjallisuuden maisteri, kirjastonhoitaja ja luovan kirjoittamisen opettaja, joka on työskennellyt yli 20 vuotta lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa. Hän toimii Hämeenlinnan kirjaston lasten- ja nuortenosaston johtajana ja ohjasi pitkään luovaa kirjoittamista Hämeenlinnan kirjaston kirjoittajakoulussa, joka toimii Hämeenlinnassa edelleen. Kun valtakunnallista sanataiteen opetussuunnitelmaa kehiteltiin eri ikäryhmät kattavaksi 1990-luvun alkupuoliskolla, koulun toiminnasta haettiin toimintaideoita alalle. Koski kirjoitti yhdessä Taija Tuomisen kanssa kirjan Taskut täynnä tarinoita (Cultura, 1994), joka on ollut alan perusteos. Pitkään loppuunmyyty kirja sisältää lasten ja nuorten sanataideohjauksen tuntisuunnitelmia.

Koski tunnetaan parhaiten lasten ja nuorten kirjallisuuden alan tietokirjoistaan, jotka kertovat laajasta lukeneisuudesta. Koski oli toimittanut kirjoja jo ennen vuotta 1998, jolloin hänen kirjoittamansa Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita ilmestyi. Teoksessa Koski esittelee 90 kirjailijan henkilö- ja tuotantotiedot ja kuvailee ja analysoi teoksia suhteessa niiden lajiin ja kirjailijan elämään. Elämäkerrallinen tutkimus ei ole ollut muodikasta Suomessa, Koski toteaa teoksen esipuheessa. Kuitenkin hänen mukaansa elämäkerrat "valottavat kirjailijan ja hänen tuotantonsa suhdetta. Kirjailija tulee niiden kautta lähelle lukijaa ja avaa uusia näköaloja tuotantoonsa". Koski vaikuttaa ottaneen myöhempiinkin tietokirjoihinsa tietoisesti materiaalia niin perinteisistä lähteistä kuin esimerkiksi internetistä, yhtä aikaa lähdekriittisesti ja tulkintansa yleistajuisesti esittäen.

Ulkomaisia nuortenklassikoita on kuulunut yleisten kirjastojen ja koulujen lasten ja nuortenkirjallisuuden käsikirjastoihin sitten ilmestymisensä vuonna 2000. Teoksessa Koski esittelee 31 kirjailijaa. Vuonna 2001 alkaneesta kirjasarjasta Ulkomaisia nuortenkertojia on vuoteen 2007 mennessä ilmestynyt kaksi laajaa osaa. Sarja on edennyt nykykirjallisuuteen ja antaa suomalaiselle lukijalle osviittaa länsimaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa havaittavista trendeistä, mm. fantasian, kauhun ja scifin lajien voimakkaasta läsnäolosta nuorten lukijoiden elämässä. Koski johdattaa lukijat yleistajuisesti erityisen ajankohtaisiin alan aiheisiin kunkin kirjan johdannossa.

Teokseensa Kotimaisia lastenlyyrikoita (2003) Koski hankki materiaalin osin kirjailijoille laittamansa kyselytutkimuksen vastausten perusteella. Koski esittelee kokoelmia ja analysoi niiden sisältöä. Hän on ilmaissut kirjailijahaastattelussaan palanneensa usein kaunokirjailijan roolissaan lyyrikoilta saamiinsa vastauksiin, kun on pohtinut omaa kirjoittajan laatuaan. Teoksia innoittaa ympäristön havainnointi ja lukeminen. Erityistä inspiraatiota hän ei kirjoittamiselleen odottele, vaan lukeminen muiden muassa tietokirjoja varten ja yleensä kirjastotyö on opettanut näkemään julkaistussa kirjallisuudessa aukkoja, joita voi täyttää kirjoittamalla omanlaisia kirjoja.

Kosken lasten ja nuortenkirjallisuuden alan tietokirjoja on julkaissut BTJ Finland (ent. BTJ Kirjastopalvelu). Kosken toimitustöistä Karistolle mainittakoon teos Västäräkki vääräsääri (2004), johon hän on koonnut yli 650 suomalaista kansanlorua, pääosin suomalaista suullista vanhaa ja uutta runoperinnettä. Teoksesta on otettu useita painoksia. Kotieläinten kirja (2006) puolestaan kertoo maatilan eläinten alkuperästä, käyttäytymisestä, elintavoista ja uskomuksista, joita eläimiin liittyy. Asiatekstiin on lomitettu vitsejä, kaskuja ja uutisia. Ennen kirjailijaksi alkamistaan, ja kaikkien töidensä lomassa, Koski on tehnyt lisäksi hakemistoja ja kirjoittanut artikkeleita.

- Sini Kiuas - Viimeksi päivitetty 3.11.2009

Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 21.2.2013