Sirpa Tabet

Sirpa Tabetin dekkareista perinteinen etsivä puuttuu, ja rikoksia ratkovat melko tavalliset naiset. Esimerkiksi Jesreelin koirissa etsivänä on keski-ikäinen vastaanottoapulainen, joka on pitkään ollut kotirouvana. Varhemmissa teoksissa rikosta selvittävä päähenkilö myös vaihtui. Uusimmissa dekkareissa etsiväksi on taas vakiintunut vapaa toimittaja, Paula Mikkola. Poliisin osana on olla kiistakumppanina tai jäädä kokonaan sivulliseksi; hänet kutsutaan paikalle vasta sitten, kun rikos on jo ratkaistu.

Mikkola toimii ammattimaisemmin, määrätietoisemmin ja rohkeammin kuin varhempien teosten naiset. Tässä mielessä hän muistuttaa jo poliisia. Silti Mikkolakin voi olla varhaisteosten naisten tavoin liikkeellä omista henkilökohtaisista syistään. Esimerkiksi Yöleikissä hän selvittää oman avomiehen katoamista ja kuolemaa. Tutun ihmisen katoaminen on usein lähtökohtana muissakin Tabetin teoksissa.

Tabetin dekkarit sijoittuvat sekä historiaan että nykyaikaan. Historiallisista jännitysromaaneista Punainen metsä kertoo 1800-luvun puolivälistä, Tähkäyö ja Hämärän lapset rautakaudesta. Niissä perinteisestä etsivästä ei ole aina mitään jäljellä, sillä kylässä lähes kaikki selvittelevät murhia. Päähenkilöinä olevat naiset vain ajautuvat tapahtumien keskelle.

Historiallisissa dekkareissa yliluonnolliset ainekset ovat vahvoja. Esimerkiksi Punaiseen metsään sisältyy aikamatka, jossa päähenkilö siirtyy kolarin jälkeen nykyajasta menneeseen. Itse rikostakaan ei pyritä ratkomaan rationaalisesti vaan taikauskon avulla. Myös nykyajasta kertovissa dekkareissa on yllättäen yliluonnollisia viritelmiä. Esimerkiksi Kissan vuodessa rikosta ratkova nainen on päivisin töissä mainostoimistossa, mutta iltaisin hän ennustaa kädestä asiakkailleen. Hänen näystään on apua jopa poliisille.

Tapahtumilla voi myös olla mystinen silauksensa, vaikka selitys olisikin lopulta luonnollinen: päähenkilön kotona tavarat liikkuvat tai kadonneen auto löytyy punaiseksi maalattuna. Rikollisen pahuuskaan on harvoin suoraviivaista. Kaikessa kavaluudessaan siinä voi olla jopa mielikuvituksellisia piirteitä.

Tabetin dekkareiden teemoina ovat usein omistushalu ja mustasukkaisuus, syyllisyys  ja erilaisuuden vieroksunta. Mihinkään ei ole luottamista; ihmiskuvat  romahtavat, henkilöllisyydet vaihtuvat ja kuka tahansa aina pääsankaria myöten voi lasketella luikuria. Toisinaan jännitys huipentuu kaksoisyllätykseen: kun varsinainen rikos on saatu ratkaistua, päähenkilönkin salaisuudet kaivetaan äkkiä päivänvaloon.

Maria Autio Viimeksi päivitetty 19.12.2007

Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 10.7.2013