Kirjan talon sanataidepalvelut - kielen iloista käyttöä ja kieli-identiteetin luontia

Kirjasammon toimittaja Tuomas Aitonurmi kävi viime vuoden puolella 16.12. tekemässä Turussa Kirjan talolla haastattelun, jonka tarkoituksena on tuoda esiin sanataidepalveluja, niiden merkitystä ja sanataideohjaajan työtä. Haastateltavana olivat Kirjan talon hallituksen puheenjohtaja Petri Tähtinen ja sanataiteilija Veera Vähämaa Turun sanataideyhdistyksestä.

Kirjan taloa sanotaan Turun alueen sanataiteen keskukseksi. Minkälaista toimintaa sanataidepalvelut pitävät sisällään ja mitkä ovat niiden tärkeimmät tavoitteet?

- Kirjan talo on tilana alueen kirjallisuuden ja sanataiteen keskus, Turun sanataideyhdistys kuitenkin on toimijana varsinainen sanataiteen keskus. Kirjan talo on palveluja välittävä toimija, Turun sanataideyhdistys puolestaan niiden luova moottori, josta tekijät tulevat. Kirjan talon isommat resurssit mahdollistavat toiminnan kehittämisen. Rahoitusta toimintaan saa välillä Kirjan talo, välillä taas sen kanssa yhteistyössä toimivat yhdistykset. Kirjan talon rooli on olla eri palvelut yhteen kokoava yhdistys.

- Sanataidepalveluihin kuuluvat mm. Satusynttärit, jotka ovat vaihtoehtoinen tapa järjestää syntymäpäivät. Ne toteutetaan juhlijan omassa kodissa tietyn teeman mukaan. Suuri osa palveluista tapahtuu kirjastoissa, kuten satuaamut, kertomuskerhot ja satuillat. Näissä tavoitteena on saada lapset innostumaan kirjastojen sisällöistä ja samalla luomaan ja tuottamaan satuja itse.

- Aikuisille suunnattua toimintaa kirjastoissa on puolestaan lukupiiritoiminta, jossa tarkoituksena on, että Kirjan talon puolesta käydään vetämässä lukupiiriä jonkin aikaa, minkä jälkeen piiri jatkaa itsenäisesti, mihin Kirjan talo voi antaa edelleen tukea esim. kirjalistojen kokoamisessa. Myös työhyvinvoinnin edistämiseksi on toimintaa työyhteisöille. Siinä on tavoitteena tarkastella ryhmää ja yksilöä uusissa näkökulmissa: ihmiset pääsevät osalliseksi taiteen tekemisestä, mikä avaa uusia näkökulmia. Toiminnassa päästään myös osalliseksi ryhmäyttävästä taidekokemuksesta.

- Päiväkotiohjaajat ja vanhustyön tekijät saavat myös opastusta, jonka pohjalta heillä on valmiuksia toteuttaa taidelähtöisiä menetelmiä työssään. Erilaista koulutus- ja kurssitoimintaa järjestetään melko paljon, mutta niihin sisältyy muutakin kuin sanataidepalvelua. Erityisesti kirjoittajakursseja järjestetään paljon. Jossakin määrin tavoitteena on myös alaan liittyvän asiantuntijuuden levittäminen.

- Satutandemi-hankkeessa on tavoitteena monikielisen sanataideosaamisen kehittäminen. Hanke on kuitenkin vasta alussa ja palvelu muotoutuu myöhemmin.

- Toiminnan tarkoituksena on yleisesti ottaen erilaisten mallien ja palveluiden kehittäminen, joissa hyödynnettäisiin kielen iloista käyttöä ja luotaisiin kieli-identiteettiä.

Mitkä ovat palvelujenne suurimmat käyttäjäryhmät?

- Kirjasto on tapahtumapaikkana suuressa osassa toiminnasta. Satuaamuissa kävijöinä ovat päiväkotiryhmät, jonkin verran perhepäivähoitajat ja myös koululaisryhmät, lähinnä ala-asteikäiset.

- Kertomuskerhoissa on saavutettu jonkin verran erityisryhmiä, ja kun tätä toimintaa tehdään lähiöissä, maahanmuuttajataustaiset ovat tällöin luonnollisesti osana toiminnassa muotoutuvia ryhmiä.

- Aikuisten toiminnasta puhuttaessa kirjastojen lukupiireissä kävijöiden suurin ryhmä ovat eläkeiän kynnyksellä olevat. Työhyvinvointipalveluissa lähinnä opetussektori ja hyvinvointisektori ovat olleet toistaiseksi käyttäjinä.

Mitä kokemuksia esim. Kirjakaveri-hankkeesta on tullut ja minkälaista yhteisöllistä merkitystä näette tällaisella toiminnalla olevan?

- Kirjakaveri-hanke on katto monille palveluille, yleisesti tarkoituksena on antaa yhteisöille peruskutsuja tulla kirjastoon. Tämä alkaa yleensä kasvattaa yhteisöjen aktiviteettia muultakin osalta ja antaa kehittämiseen yllykettä sekä tuo alueelle elämää.

- Lasten ja nuorten osalta näkökulma puolestaan on se, että on perheitä, joissa satsataan paljon esim. lasten harrastuksiin, mutta toisissa perheissä taas se ei ole mahdollista. Kirjasto on kuitenkin julkinen tila, johon voi tulla ilmaiseksi. Harrastustoimintaan osallistuminen kirjastossa madaltaa kynnystä käyttää kirjaston palveluja myöhemminkin. Tarjolla on workshop-tyyppistä vapaata toimintaa, jossa voi tulla ja mennä miten tahtoo, joten kynnys osallistua tähän on matala. Yleisesti ottaen Kirjakaveri-hankkeen yhteydessä järjestetyt palvelut ovat hyvin henkilökohtaista kirjastojen sisältöjen avaamista käyttäjille.

Mitä osaamista ja ominaisuuksia sanataideohjaajan työssä vaaditaan?

- Tärkeintä on olla itse innostunut sanoista, luovasta kirjoittamisesta, tarinoiden keksimisestä, kirjoista ja lukemisesta sekä pystyä välittämään tätä intoa myös muille. Tarvittavaa osaamista ovat ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, sillä työtä tehdään monenlaisten ihmisten kanssa monenlaisissa eri ympäristöissä. Myös kirjallisuuden peruskäsitteiden hallinta ja niiden kanssa operointi olisi hyvä olla hallussa.

Mitä toimintaa Kirjan talolla toimivat yhdistykset tarjoavat vuonna 2014?

- Kirjan talon Satutandemi-hanke käynnistyy. Kyseessä on pilottina toimiva kehittämishanke, eikä vielä valmis palvelu, syksyllä 2014 alkavat monikieliset palvelut.

- Yleisesti ottaen laaja kurssitarjonta jatkuu käsittäen eri kirjoittamisen osa-alueita.

- Sanataidekoulu Kratti jatkaa edelleen kirjastoissa.

- Lounais-Suomen kirjailijat -yhdistys tarjoaa kouluille kummikirjailija-palveluja, joissa kirjailijat esittelevät itsensä, toimintansa ja kirjallisuutta yleisesti.

- Kirjoittajayhdistys Kapustarinta julkaisee edelleen Lumooja-lehteä ja järjestää klubeja.

- Taideyhdistys Olohuone tarjoaa oman kaupunkitaidetapahtumansa Olohuone 306,4 km² kesäkuun alussa.

- Runoviikko keskittyy tänä vuonna suomalais-ugrilaisiin vähemmistökieliin ja erityisesti näillä kielillä kirjoittavien runoilijoiden esiintuomiseen. Littera Baltica, Runoviikko ja Kirjan talo järjestävät yhteistyössä runouden ja kansanmusiikin tapahtuma Kuminan elokuun puolivälissä.

- Uutta on, että sanataiteen perusopetus alkaa myös Kaarinassa.

- Mahdollisesti Kirjakaveri-palveluita laajennetaan myös Kaarinaan ja Raisioon, mutta Kirjakaveri-toiminnan rahoitus ei vielä ole varmistunut.

- Kirjoittajakurssit keväällä 2014:

• Proosan työkalupakki 11.2. – 22.4.2014
• Avaa kirjoituslukkosi 19. – 20.4.2014
• Muistot tarinaksi 26. – 27.4.2014
• Kuunnelma tutuksi 24. – 25.5.2014

- Kaikki vuoden aikana toteutettava toiminta ei ole vielä tarkalleen tiedossa tässä vaiheessa heti vuoden alussa, koska apurahat eivät ole vielä varmistuneet.

Miten näette, että Kirjasampo ja Kirjan talo voisivat parhaiten hyödyntää toisiaan toiminnassaan?

- Kirjasampoa käytetään tällä hetkellä Kirjan talon toiminnassa erityisesti lukupiirikirjoja hakiessa. Myös Kirjasammon artikkeleita ja kirjailijahaastatteluja voi käyttää aineistona lukupiireissä.

- Varsinais-Suomen alueen kirjailijoiden teoksista tehtyjen käännösten verkkotietokannan toteuttaminen olisi yksi tulevaisuuden mahdollisuus yhteistyölle.

- Kirjasammossa voisi jakaa lukijoiden kirjavinkkejä entistä laajemmin, myös lukupiirit voisivat tuottaa vinkkejä Kirjasampoon. Lukupiiriyhteistyön jatkaminen jossakin muodossa olisi hyvä (toim. huom. Kirjasampoa on käyty esittelemässä  Kirjan talon lukupiireissä), ja että Kirjasampo olisi avoin kaikille lukupiireille toiminnan toteuttamiseen verkossa.

_____________________________________________________________________________________________

Haastattelu: Tuomas Aitonurmi
Kuva: Milla Järvipetäjä

Lisätietoa: http://www.kirjantalo.org/